Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.
Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.
Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä...
Yleisradion sivuilta mm. löytyy erilaisia Venäjän kursseja, joista ainakin etälukion mp3-kurssi on ladattavissa mp3-muodossa. Sivulta löytyy myös "Venäjää matkailijoille" kurssi, joka on kuunneltavissa Real Player ohjelmalla. Vaikka tietokoneeltasi löytyisi jo Media Player, voit huoletta asentaa myös Real Player:n. Molemmat ohjelmat toistavat eri ääni/video formaatteja, joten ohjelmat eivät haittaa toisiaan.
Kurssit löytyvät osoitteesta:
http://oppiminen.yle.fi/venaja
Real Player ohjelman saa ladattua osoitteesta: http://www.real.com
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Riihimäen musiikkiosastolta löytyy useitakin pianonuotteja My Heart Will Go On laulusta, mutta nokkahuiluversiota siitä ei valitettavasti löydy. Pianonuotit löytyvät musiikkiosastoltamme.
Kirjaston virkailijakoneilta pääsemme contemporary authors- tietokantaan, jonka tietoihin vastaukseni perustuukin.
R. F. Delderfield syntyi 12.2.1912 Lontoossa, kuoli 24.2.1972 Sydmouthissa Englannissa, meni naimisiin, josta kolme lasta. Hän opiskeli Englannissa, palveli sodan aikana ilmavoimissa (1940-45).
Delderfield työskenteli kirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän toimi myös toimittajana sekä työskenteli monipuolisesti isänsä omistaman sanomalehden parissa ajalla 1929-40.
Kirjailijan laajaan tuotantoon lukeutuu useita sekä romaaneja että näytelmiä sekä muita tekstejä kuten sanomalehtiartikkeleita. Delderfield aloitti kirjallisen tuotantonsa toisen maailmansodan jälkeen. Seven men of Gascony on kirjailijan ensimmäisten...
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Lizzie MGGuire-kirjat perustuvat yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan, josta saa tarkempia tietoja esim. seuraavasta lähteestä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire . Kirjailija on syntynyt v. 1960. Tämä tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat.
Mainittu kirja kertoo koulun yksityisetsivä Lizzie McGuiresta, joka joutuu naurunalaiseksi kaikkien oppilaitten silmissä. Lizzie yrittää pelastaa Katen maineen tutkimalla, kuka yrittää mustata hänen maineensa.
Esitelmää varten kirja kannattaa lukea hyvin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Voit selostaa esitelmässäsi, mitä kirjassa tapahtuu eli kertoa kirjan juonen, vaikkapa luku kerrallaan. Sitten voit hieman tarkastella henkilöhahmoja eli kertoa, millaisia henkilöitä...
Tarkistin asian Fennica-tietokannasta ja näyttää, että Agnes Keithiltä on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa eli mainitsemasi Land below the wind, joka löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta nimellä Tuulten maa ja The British commonwealth of nations nimellä Brittiläinen kansanyhteisö. Tämä kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ja on vain lukusalikäytössä.
Agnes Keithistä löydät tietoja mm. näistä linkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnes_Newton_Keith
Kirjojen kustannuspäätöksistä päättää kustantaja eli tässä tapauksessa Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ainakaan ensi syksynä ei ennakkotietojen mukaan ole suomennoksia tulossa. Viimeisin suomennos on vuodelta 2005: Lisa ja äitienpäivän yllätys ja kyseessä on kirjasarjan 24. osa. Voit tietysti lähettää toivomuksesi Tammen asiakaspalveluun osoitteella asiakaspalvelu@tammi.fi.
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Hei!
Serranon perheen uusintakierros päättyi 20.4.
Uudet jaksot alkavat kesäkuun alussa jokaisena arkiaamuna klo 9.15, uusinta samana iltapäivänä noin klo 15.40. Jaksot ovat nähtävissä Yle Areenalla viikon ajan tv-esityksen jälkeen.
Lisätietoja: http://ohjelmat.yle.fi/serranon_perhe/etusivu
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Kaikkien näiden nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/haku
Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Anni-nimi on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950. Anni on (ollut) usein Anna-nimisten ja muiden An-alkuisten nimien puhuttelumuoto.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa...
Kiinan kieltä on kirjoitettu ajankohdasta ja tarkoituksesta riippuen ylhäältä alas (jolloin suuntana on oikealta vasemmalle) ja horisontaalisesti joko vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Nykyisin käytössä oleva muoto lienee sama kuin suomessa eli vasemmalta oikealle, mutta koska löytämästäsi sanasta ei voi olla varma ja kyseessä on niinkin pysyvä asia kuin tatuointi, kehotan tarkistamaan asian (ja sanan oikeellisuuden yleensä!) jollakin kiinan kielen taitajalla. Jollet tunne ketään joka osaisi kiinaa todella hyvin, asiaa kannattaa tiedustella vaikkapa Suomi-Kiina-seuralta, sähköpostiosoite kiinaseura@lasipalatsi.fi. Muita mahdollisia tahoja ovat mm. kiinan kielen opettajat, joita löydät esim. yliopistoilta ja joiltakin...
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
Lähdeteoksistamme ei löytynyt tietoa Karanen -nimestä, mutta se lienee samaa juurta kuin Kara. Sana "kara" merkitsee 'jotain kovaa', mutta myös 'pahansisuista, kiukkuista ihmistä'.
Lähde:
Mikkonen&Paikkala: "Sukunimet" (Otava, 2000)
Nykysuomen sanakirjan mukaan rova tarkoittaa kivikkoa, kivikkoista ja harvametsäistä, Pohjois-Suomessa myös korkeaa maata. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja mainitsee muun muassa "rova metsän laidassa" ja "kivisen rovan päällä oli riihi". Geologisessa sanastossa rova merkitsee myös ahtojäiden muodostamaa röykkiötä.
Lähde: Nykysuomen sanakirjan yhdeksäs painos, osat 3 ja 4 (L-R), Wsoy, 1985
