Kirjastossa säilytetään ja varastoidaan vain osa aikakauslehdistä, mitä meille tilataan. Osa lehdistä säilytetään pysyvästi ja osa poistetaan esim. 5 vuoden varastoinnin jälkeen. Joten lehtiä todellakin poistetaan runsaasti vuodenvaihteen tienoilla.
Opetusministeriön sivuilla on tietoa kirjastoalan koulutuksesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/Korkeakoulutas… .
Kirjastoasetus on muuttunut 1.1.2010... "Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot" . http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/index.html
Kirjastonhoitajan työnkuvan, oli hakija valmistunut sitten ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta, määrittelee yleisessä kirjastossa pitkälti työnantaja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä avoinna yksi kirjastonhoitajan paikka, jonka kelpoisuusehdot ja tehtävät on kerrottu...
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Riihimäen kaupunginkirjaston kotimaisen kaukolainan hinta on 5 euroa riippumatta siitä mistä Suomen kirjastosta kirja tulee. Tilauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelussa ja kaukolainamaksu suoritetaan kirjaa noudettaessa.
Ystävällisin terveisin
Riihimäen kaupunginkirjaston tietopalvelu
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Kirjastoapuraha on todellakin sama kuin ns. kirjastokorvaus. Apurahaa myönnetään vain hakemusten perusteella eikä se ole missään suhteessa lainausmääriin tai kirjastojen aineistomäärärahohin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla sanotaan mm. seuraavaa:
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/
”Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjil-le. Niitä myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää...
Teoksen etsimiseen Suomen kirjastojen kokoelmista kätevä apuväline on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index. Se kattaa lähes kaikki Suomen kirjastot, ja hakuja pystyy tekemään esimerkiksi yliopistokirjastojen tietokantoihin tai maakuntakirjastojen valikoimiin.
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...
Hei. Mainitsemiesi kirjojen jatkoksi sopisivat esimerkiksi Stephanie Meyerin uusin kirja Bree Tannerin lyhyt elämä.Samoin Lauren Oliverin Kuin viimeistä päivää voisi olla kiinnostava. Oletko lukenut Melissa Marrin Ilki ihanaa ja Sala kavalaa?
Jos haluat laajentaa valikoimaa hieman toiseen suuntaan, niin Tolkien-klassikko Taru sormusten herrasta olisi luonteva lukukokemus. Tai Garth Nixin Sabriel-sarja.
Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat.
Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että etunimi ”Antonia” on miehennimen ”Anton” feminiininen muoto. ”Anton” perustuu roomalaiseen sukunimeen ”Antonius”, jonka alkuperää ei varmuudella tiedetä. Se saattaa olla etruskilaista alkuperää, mutta on myös esitetty, että nimi juontuisi sanasta ”antius”, jonka merkitys on ’edessä seisova, esimies’. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole, vaan nimen todellinen alkuperä katoaa historian hämärään.
Sukunimen kuuluisin kantaja antiikin aikana oli Rooman konsulina toiminut Marcus Antonius. Pyhä Antonius oli puolestaan kristillisen luostarilaitoksen perustaja 300-luvulla, ja keskiajalla häntä pidettiin Suomessa sikojen suojelijana.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ole julkaistu lainkaan painettuina. Mainitsemasi levytyksen lisäksi sen on saattanut levyttää Lauluryhmä Pisarat C-kasetilla ”Lauluryhmä Pisarat” (Ulla Pelto, 2000), jollei kyseessä ole vain toinen samanniminen kappale.
Yksi mahdollisuus olisi koettaa tavoittaa laulun säveltänyt Saara Mörsky, sillä säveltäjällä itsellään on varmasti nuotit, ja ehkäpä hän olisi halukas lähettämään niistä kopion maksua vastaan. Mörskyn puhelinnumero löytyy Eniron numeropalvelusta osoitteesta http://henkilot.eniro.fi. Myös sanoittajan Eeva Hakalinin numero on siellä, jos et tavoita säveltäjää. Palveluun täytyy kirjautua maksullisella tekstiviestillä, mutta muuten se on ilmainen käyttää. Vaihtoehtoisesti...
Vuoden 1962 Nykysuomen sanakirjassa luoto määritellään pienehköksi, autioksi, puuttomaksi saareksi, isoksi kariksi. Luodolla voi myös kasvaa muutama tuulen tuivertama mänty.
Samassa sanakirjassa saari määritellään maa-alueeksi, jota vesi ympäröi joka puolelta. Kovin tarkasti ei luodon ja saaren eroa esimerkiksi koon suhteen ole määritelty, mutta yleisesti ottaen saaren erottaa luodosta se, että saari voi olla hyvinkin suuri, asuttu, metsäinen.
Wikipedian mukaan saari on veden kokonaan ympäröimä mannerta pienempi maa-alue. Hyvin pieniä saaria voidaan kutsua luodoiksi tai kareiksi, joskin suomenkielisissä paikannimissä sana luoto voi sisältyä perusosana myös suurehkojen saarteen nimiin, kuten Olkiluoto ja Hailuoto. Saari voi olla myös...
Periaatteessa ihmisyys tarkoittaa sitä ominaisuuksien kirjoa, joka tekee ihmisestä ihmisen tai jonka avulla joku tunnistetaan ihmiseksi, aivan kuten punaisuudella viitataan siihen tiettyyn värisävyyn, joka tekee esineestä punaisen eli jonka avulla punainen esine erotetaan muunlaisista esineistä. Kun punaisuus on kohtalaisen helposti tunnistettavissa ja erotettavissa vaikkapa sinisyydestä näkökyvyn avulla, ihmisyys eli ihmisluonto on paljon hankalammin tavoitettavissa. Kysymys ihmisyydestä eli siitä, mitä ihminen on, on niin monimutkainen, että Immanuel Kant katsoi sen olevan jopa filosofian tärkeimmän ongelman.
Ihmisyyden olemusta voidaan etsiä ainakin kahdesta eri suunnasta. Toisaalta ihminen on elävä olento muiden elävien olentojen...
Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
"Hautaan asti humppaaa" on Eläkeläiset -yhtyeen huumoriversio ruotsalaisen hard rock -yhtye Europen tunnetuimmasta kappaleesta "The Final Countdown". Europe-yhtye julkaisi hittikappaleensa helmikuussa vuonna 1986.
Europe: "The Final Countdown":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Final_Countdown
Eläkeläiset: "Hautaan asti humppaa" -kappale YouTubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=U0XG-qg5BAc
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
