Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kysymääsi elokuvaa on tilattu ja tulossa varsin pian kirjastoon. Elokuvien saapuminen kirjastoihin kestää kuitenkin usein pidempään kuin kauppoihin tuleminen, koska aineisto pitää ensiksi kätellä lainauskuntoon ja luetteloida. Olemme myös elokuvan julkaisijan armoilla toimituksessa, koska kirjasto ei voi hankkia elokuvia suoraan kaupasta vaan kirjaston täytyy hankkia julkaisijalta erillinen lainauslupa, jota ilman elokuvia ei saa kirjastosta lainata.
Joka tapauksessa ”Harry Potter ja kuoleman varjelukset” -elokuvan ensimmäinen osa voi ilmestyä lähiaikoina HelMet-verkkokirjastoon. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun ensimmäinen kappale elokuvaa ilmestyy...
Olen selkeyden vuoksi jakanut kirjat karkeasti kolmeen ryhmään kysymystesi mukaan. Monissa kuitenkin käsitellään kasvatusaihetta sen verran laajasti, että ne sopisivat myös muihin. Valitsemani kirjat ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, monet kuitenkin lainassa. Saatavuuden voit tarkistaa joko verkkokirjastostamme http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi tai vanhan aineistohaun avulla http://hameenlinna.kirjas.to.
Verkkokirjastosta näkyy myös, mitä asiasanoja teoksille on annettu. Niiden avulla voi päätellä, mitkä kirjat soveltuvat parhaiten käyttöösi.
1.
Farkkumummoja ja pehmovaareja : uusia ikkunoita isovanhemmuuteen
Perhe paineessa? : manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta / Carl Honoré
Isän kanssa : arkena ja sunnuntaina...
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Hei!
Hyvä valinta voisi olla vaikkapa tämä:
TEKIJÄ Kaustisen Purppuripelimannit (esitt.)
TEOS Santerin kahvilassa
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, p1999
1 CDlevy (44 min 39 sek)
Levyssä on useita kansanmusiikkisovitteisia valsseja.
Levyn saatavuus selviää linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1333511~S3*fin
Terveisin Markku Lehikoinen
erikoiskirjastonhoitaja
Entressen kirjasto
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Etsitty kirja lienee Medaljonki, jonka on kirjoittanut saksalainen C. C. Bergius (Weilin + Göös, 1974).
"Muinaisegyptiläinen skarabee, pillerinpyörittäjää esittävä medaljonki, muodostaa kohtalokkaan yhdyssiteen viiden rakastavaisen parin välille, joiden taustana ovat historian värikkäimpiin kuuluvat ajanjaksot."
Ekhnatonin ja Nefertitin ajan Egyptissä Medaljongin rakastavaisina ovat Isis ja Phiops, Neron Roomassa Isidora ja Philippus, inkvisition hallitsemassa Espanjassa Isabel ja Felipe, Ranskan vallankumouksen kuohuissa Isabelle ja Philippe sekä kirjan nykyhetkessä zürichiläiset opiskelijat Isa ja Phil.
Ikävä kyllä tuon sarjan ensimmäistä osaa ei ole enää saatavissa kauttamme. Ensimmäinen osa on yleensä se luetuin ja siitä syystä hajoaakin ensimmäisenä, jolloin myöhemmät osat saattavat jäädä kokoelmaan, vaikkei tarinan alkua enää löydykään.
Katsoin verkkokaupat läpi mutta näyttää siltä että tuosta kirjasta on painos loppu, eikä sitä saa enää kustantajalta, kuten ei myöskään yhteisnidettä, joten emme voi edes hankkia uutta kappaletta. Kirjat ovat vuodelta 2001, ja mikäli ei uutta Babylon 5 -buumia ole tulossa, epäilen ettei uusia painoksia myöskään olla ottamassa.
Stakesin - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjusanaston määritelmä:
sosiaalitekniikka; mieluummin kuin: sosiaaliteknologia; sosioteknologia
sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen
käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön
osaaminen
l Palveluihin kuuluu sekä hoitava tai avustava että
ennalta ehkäisevä toiminta.
l Sosiaalitekniikan käsite liittyy rakennettuun
ympäristöön sekä palveluihin ja tuotteisiin.
l Sosiaalitekniikkaan kuuluvat muun muassa
esteetön asunto, toimintarajoitteisen henkilön
avustajan tai omaisen käyttämä nostolaite sekä
vammaisen tai vanhuksen käyttämä turvapuhelin.
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
En oikein ymmärtänyt, tarkoittiko kysymyksenne sitä, että kaikkiin kuntiin olisi hyvä saada yhteinen kirjastokortti. Tämä on ollut pitkään unelmana yleisissä kirjastoissa Suomessa, mutta se on ollut ja on vieläkin hankala toteuttaa, koska kunnissa on vielä monia eri kirjastojärjestelmiä käytössä.
Kunnat sinänsä hallinnoivat itse kirjastopalveluitaan, joten Kirjastot.fi tai edes Opetusministeriö eivät voi velvoittaa kuntia yhteiseen järjestelmään tai yhteistyöhön, vaikka siihen jo monin paikoin tähdätään ihan omasta tahdosta. Kirjastot.fi on toimitus, jossa tuotetaan kirjastoille sekä kirjastojen asiakkaille valtakunnallisia verkkopalveluita, tätä Kirjastot.fi-sivustoa sekä etusivulla näkyviä muita sivustoja (esim. Sivupiiri.fi,...
