Jasso Toenperä on nimeltään Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto, joka lähti keväällä 2007 ajamaan reittiään. Nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajaehdotuksen ”Toenperä” teki Kaija-Leena Hänninen. Kirjaston henkilökunta antoi etunimen ”Jasso”, sillä paikallista kulttuuria edustaa auton logo, juvalaisen sarjakuvapiirtäjän Jii Roikosen Jasso-kissa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastopro/ajankohtaista/arkisto/tiedote…
Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
Kovin runsaasti ei löytynyt teoksia lähiöiden rakentamisen vertailusta. Alueittaisesta rakentamisesta rakennustapana ei löytynyt yhtään teosta, aluerakentamissanaa käytettiin myös Helsingin rakentamiseen liittyen. Alla on joitakin kirjoja, joissa käsitellään lähiöitä ja rakentamista. Teokset löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi kautta.
- Lähiöt kaupungin rakentajina / toim. Liisa Häikiö (1997)
- Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta : suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asun-toalueiden rakentumisessa 1960-luvulla / Johanna Honkanen (1994)
- Lähiöiden kehittämisen edellytykset ja strategiat Suomessa / Paavo Viirkorpi (1991)
- Rakennettu ympäristö : kaupunki rakentamisen modernina projektina /...
Voit tarkistaa kirjastokorttisi numeron, kun esität missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos arvelet, että kortti on lopullisesti kadonnut, kannattaa saman tien pyytää uusi kirjastokortti, jolloin kortin numero vaihtuu. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Varausten tilaa voi seurata helmet-sivustolta www.helmet.fi. Sivun oikeassa ylälaidassa lukee Omat tietoni ja sieltä pääsee näkemään omat lainat ja varaukset. Varauksen kohdalla lukee aina tila eli varauksen sijainti varausjonossa. Jos varauksen tila on "matkalla", on varaus tulossa asiakkaan noutokirjastoon. Jos tila on "noudettava viimeistään xx", varauksen voi käydä noutamassa kirjastosta mainittuun päivämäärään mennessä.
Merkintä 24/141 tarkoittaa sitä, että kirjaan on tehty kaiken kaikkiaan 141 varausta. Ensimmäinen numero tarkoittaa asiakkaan sijaintia varausjonossa. Toiseen kirjaan varauksia on tällä hetkellä tehty yhteensä 752, ja tässä varausjonossa teidän sijaintinne on 563. Nämä numerothan muuttuvat koko ajan, kun varausjono...
Itse kirjoitin Helmet-sivun keskellä olevaan hakulaatikkoon sanan miniboxi ja sain tulokseksi 1367 viitettä. Tässä tulosjoukossa näyttäisi olevan cd-paketteja, joihin kuuluu 2 cd-levyä tai enemmän. Tämä Helmet-haku hakee sellaiset cd-paketit, joihin on jossakin kirjastossa laitettu miniboxi-merkintä. Kirjasto10 näyttäisi käyttävän tätä merkintää säännöllisesti ja suurin osa esimerkkihaulla löytyneistä miniboxeista on Kirjasto10:n kokoelmissa. Voit myös rajata hakusi vain Kirjasto10:n kokoelmaan valitsemalla hakutulossivun vasemmasta reunasta (kohdasta sijainti) Kirjasto10. Voit jatkaa hakua siten, että kirjoitat sanan miniboxi perään jonkin artistin nimen esim. Beatles.
Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Kysymyksessä tarkoitetaan todennäköisesti lehdessä ollutta kuolinilmoitusta.
Koska paikkakuntaa ei ole mainittu emme pysty antamaan tarkkaa vastausta.
Kysyjän kannattaa mennä oman paikkakuntansa kirjastoon: aika monen paikkakunnan päälehtiä on mikrofilmattu. Ja omasta kirjastosta voi myös saada kaukolainakopion.
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä...
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican...
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Hei!
Tikkakoski kuuluu Vattenfallin jakelualueeseen. Vattenfall on julkistanut myyvänsä Suomen verkko- ja lämpöliiketoimintansa Lakeside Network Investments –konsortiolle, joten nimi muuttuu tai on virallisesti jo muuttunut LNI Groupiksi. Sähkön jakeluun tämä ei aiheuta muutoksia.
Myös minä yritin selvittää asiaa energiayhtiöiden sivuilta, mutta sieltä ei tosiaan jakelukarttaa löydy. Varmistin asian ensin Jyväskylän Energian ja sitten LNI Groupin (Vattenfall) asiakaspalvelusta. Asiakaspalveluluista varmistettiin, että jakelukarttaa ei ole nähtävillä em. energiayhtiöiden verkkosivuilla.
Jos tarkoitat elokuvaa, jonka on ohjannut Costa-Gavras, sitä ei ole enää Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Joissakin maakuntakirjastoissa dvd on saatavana kaukolainaksi Joensuuhun.
Jos tarkoitat suomalaista Ismo Sajakorven ohjaamaa YLE:n jännitysnäytelmää Soittorasia, sitä ei ole kuin VHS-videona, mutta ei Joensuussa.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", joka julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Mielialoja" (Kustannus-o.y. Kansa, 1910). Runo sisältyy myös Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY, 1989) sekä antologioista "Tämän runon haluaisin kuulla, 2" (Tammi, 1987) ja "Rakkaudellasi hellytät : uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja : suomalaista ja ulkomaista lyriikkaa" (Kirjaneliö, 1980).
Runo alkaa näin:
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyin alla välkkyy valkohapset
he tulee toivottamaan hyvää yötä:
kas täällä nukkuu lapset, lastenlapset."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/...
Helmet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungikirjastojen) tulostettava ilmoittautumislomake löytyy allaolevasta linkistä aukeavalta sivulta kohdasta "ilmoittautumislomake" (hiukan kirjastonkortin kuvasta alas päin). Klikkaamalla saat lomakkeen auki.
Sivu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivustolta kohdasta "Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti ja tunnusluku".
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Ilkka Remes – oikealta nimeltään Petri Pykälä - on syntynyt Etelä-Karjalassa, Luumäellä vuonna 1962. Kirjailija ei esittele yksityiskohtaisia tietoja elämästään eikä viihdy julkisuuden valokeilassa. Elämäkertaa kirjailijasta ei vielä ole. Tietoja tuotannosta löytyy huomattavasti runsaammin.
Lehtijutuissa kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta on kerrottu jonkin verran. Luokkatoverit muistavat hänet matemaattisesti lahjakkaana, koulussa hyvin menestyneenä, valokuvauksesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneena lukiolaisena. Lapsena tuleva kirjailija ahmi Viisikoita, Simo Penttilän seikkailukirjoja ja muita poikien suosikkeja. Lapsuuskoti itärajan tuntumassa on myös osaltaan vaikuttanut kirjailijan aihevalintoihin.
Lehtijutut:
Esa Mäkinen...
Katja Ketun romaanista Kätilö on julkaistu useita arvosteluja. Tässä tiedot muutamista:
Antti Majander: Kuolema kolkuttaa elämän äärimmilleen, Helsingin sanomat, 2011-10-08, C2
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kuolema+kolkuttaa+el%C3%A4m%C3%A4n+%C…
Kaisu Mikkola, Naisia Kuolleen Miehen Vuonolla, Parnasso, 61(2011): 5, s. 62-63
http://www.parnasso.fi/kritiikit/2011-10/1788/
Salla Simukka, Hullu rakkaus, Suomen kuvalehti, 95(2011): 43, s. 64
Salli Huotilainen, Rakkauden ja kuoleman romaani, Etelä-Saimaa, 10.1.2012
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2012/01/10/Rakkauden+ja+kuolem…
Lisää linkkejä netistä löytyviin kirja-arvosteluihin voit katsoa Makupalat-linkkikirjastosta:
http://www.makupalat.fi/Linkkikirjasto.aspx?wordID=b12b2fe3-...
