Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Pahoittelemme hetkittäisiä ongelmia viikko sitten avatussa uudessa helmet.fi -sivustossa. Kokeilimme hetki sitten kirjautumista sivulle http://helmet.fi sekä Chrome että Internet explorer -selaimille ongelmitta. Toivottavasti kirjautumisongelmanne on jo menneisyyttä.
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina...
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
HelMet-haku ei ole ehkä paras tapa tarkastella portugalista suomennettuja teoksia, koska etenkään vanhempaan aineistoon ei ole välttämättä merkitty alkuteosten kieliä eikä alkuteosten kielten käyttäminen haussa ole oikein näppärää.
Sen sijaan osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää periaatteessa kaiken suomenkielisen kirjallisuuden, ja sen hakuominaisuuksilla on kohtalaisen helppo etsiä suomennoksia, joiden alkuteoksen kieli on portugali. Pääsivulta kannattaa valita hakutavaksi ”Tarkennettu haku”. Pudotusvalikosta ”hakutyyppi” voi ottaa valinnaksi ”alkuteoksen kieli” ja kirjoittaa sitten hakulaatikkoon portugalin kieleen viittaavan lyhenteen ”por”. Toiseksi alimpana olevasta pudotusvalikoista ”Kieli” on hyvä etsiä...
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Tällaista runoutta kutsutaan lehtirunoudeksi. Siinä runoilija tekee lehdistä löydetyista teksteistä runoja, joita on tarkoitus paitsi lukea, myös katsella. Lehtirunoudesta on kirjoitettu 31.3.2012 ja 20.5.2012 Helsingin Sanomissa.
Myös verkko-Hesarista löytyy artikkeli:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Lehtiruno+on+verkkoajan+kansantaidetta/a1305…
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä myydään joitakin tuotteita. Yleisimpiä ovat muovikassit, kangaskassit ja poistokirjat. Joissakin kirjastoissa saattaa olla myös myytävänä muistitikkuja, poltettavia DVD-levyjä, avainnauhoja tai muita tuotteita. Tuotteiden hintoja löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
