Kysymäsi runokirja on Laura Järvisen Kukkalapsia. Kirja on ilmestynyt vuonna 1944 ja on WSOY:n kustantama. Kirjassa on 12 runoa ja kuvaa kukista: Sinivuokko, Voikukka, Näsiä, Lumme, Kielo, Kellokukka, Orvokki, Kangasvuokko, Lemmenkukka, Ohdake, Unikko, Mansikka. Kirjan kansi on vaaleankeltainen ja kuvassa on kissankelloa soittava tyttö.
Kirja on lainattavissa mm. Tampereen ja Kokkolan kaupunginkirjastoissa.
Gillian Flynnin kirja Gone Girl on ollut Helmet-kirjastojen valintalistoilla. Yksikään kirjasto ei ole kirjaa paperisena kokoelmiinsa ottanut. Voit tietysti esittää vielä hankintatoiveen sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Osallistu
Tosin kun kirja on jo kokoelmissa vaikkakin e-kirjana, voi olla ettei sitä enää paperisena oteta.
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös...
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo...
Hei!
Olen sama kirjastonhoitaja kuin edellisen kerran vastatessani.
Tutkin asiaa tarkemmin ja löysin ajantasaisen nettisivuston osoitteesta http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php
Esimerkiksi Eniron karttasivulla Ukkopekankatu edelleen on.
Pahoittelen kovasti sitä, että jouduitte odottamaan näin kauan tietoa.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan:
ALLE 15-VUOTIAAT
- ei peritä varausmaksua mistään aineistosta
- myöhästymismaksut poistetaan asioinnin yhteydessä
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
15-17 –VUOTIAAT
- ei mene varausmaksua mistään aineistosta
- ei mene myöhästymismaksua lasten- ja nuorten aineistosta
- aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksut
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
- mikäli perintätoimistolle on mennyt aineistoa kun asiakas on ollut alle 15-vuotias, otetaan yhteyttä perintätoimistoon ja toimeksianto perutaan sekä sen jälkeen poistetaan saatavat asiakastietueesta
Suosituskirjalistoja eri ikäisille löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää keräämään kirjapaketin luokallesi.
Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152...
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Tässä joitakin lapsen kuolemasta kertovia, vanhempien näkökulmasta kirjoitettuja teoksia.
Ervast, Johanna: Jäähyväiset Einolle (Tammi, 2008)
Ervast, Johanna: Jäähyväisten jälkeen : kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen (Paasilinna, 2009)
Huovinen, Veikko: Pojan kuolema (WSOY, 2007)
Karf, Gösta: Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa (Kirjapaja, 2005)
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta (Biofilos, 2008)
Sinua en unohda : lapsensa menettäneet kertovat (Karas-sana, 1999)
Spiik, Karl-Magnus: Isän suru (Mediapinta, 2010)
Thomése, P. F.: Varjolapsi (Otava, 2004)
Vilkka, Leena: Suruvuosi (Biofilos, 2008)
Vilkka, Leena: Viimeinen vuosi (Biofilos, 2007)
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Hei!
Uusin vielä kerran lainasi, ja uusi eräpäivä on 17.9. Kirjaa on nyt uusittu kuusi kertaa (sääntöjen mukaan neljä kertaa voi uusia). Jos kirjaa ei löydy eräpäivään mennessä, se pitäisi korvata.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kyseessä lienee sketsi ”Ilta kielipoliisin aluehälytyskeskuksessa”.
Sketsi saattaisi olla Helmet-kirjastoissa löytyvässä kymmenen CD-levyn kokoelmassa Alivaltiosihteeri : virallisuus täältä tähän 1990-2010 : pesunkestävimmät alkkarit. Emme valitettavasti pääse tarkastamaan asiaa, koska levyjä ei ole hyllyssä. Pääset varaamaan levyn sivulta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992359?lang=fin
Alla olevan sivun mukaan sketsi on cd:llä Alivaltiosihteeri virallisuus täältä tähän CD05
http://cdtrrracks.com/Alivatiosihteeri/Virallisuus%20t%E4%E4lt%E4%20t%E…
