Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Vanhaksi mennyttä korttia ei voi päivittää netissä, vaan sinun pitää käydä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa ja esittää valokuvallinen henkilötodistus. Mikäli olet 15-17 -vuotias, riittää henkilötodistukseksi kuvaton Kela-kortti. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat kortilleen takaajan.
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Soitin asian tiimoilta Rakennustietosäätiöön. He tarkistivat asian kirjasta nimeltä Rakentamisen piirustusmerkintöjä, jossa on kaikki määritellyt merkit. Valitettavasti pyöröoville ei siitä löytynyt erillistä merkkiä. Jos haluat tutkia kirjaa itse, sitä on lainattavana HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1880595
Mahdollisesti myös tästä kirjasta voi olla apua:
Talonrakentajan käsikirja. 10 : Piirustusmerkinnät rakennuspiirustuksissa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1944263
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
Olisiko kyseessä Heikki Laitisen säveltämä ja Jaakko Haavion sanoittama joululaulu, joka alkaa sanoin ”Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin katsomaan. Jumalan poika nukkuu seimessä oljillaan”.
Suomalaiselta sanoitukseltaan saman tyyppinen on myös alkuaan saksalainen kansansävelmä Wir hatten gebauet ein stattliches Haus, myöhemmin ruotsalainen joululaulu När juldagsmorgon glimmar. https://finna.fi
Sen alkuperäinen sanoitus lienee Abel Burchardtin vuodelta 1851. Suomessa laulu esiintyy nimillä ”Jouluaamu”, ”Kun jouluaamu koittaa” ja ”Kun joulu valkeneepi” (Kun joulu valkeneepi, mä riennän seimellen. Siel Jeesus lepäileepi, pääl olkivuotehen).
Anna-Mari Kaskinen on ainakin tehnyt suomenkieliset sanat 1995 (Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin...
Kyseinen kirja on suomennettu nimellä Rohkaiseva johtaja: Miten esimies palkitsee ja antaa tunnustusta. Vuoden 2001 painoksen on suomentanut Aaro Vakkuri ja kirjan sivulla 10 sanotaan lyhyesti: "Parhaat esimiehet osoittivat lämpöä ja muiden tunteista välittämistä paljon enemmän kuin alimman neljänneksen esimiehet. He pääsevät lähemmäs ihmisiä, ja he ovat selvästi avoimempia jakaessaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuin alimman neljänneksen esimiehet.". Sivulla 11 sanotaan:"Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei johtaminen on suosituimmuuskilpailua...mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi olemme tehokkaampia ja energisempiä niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ja pidämme heistä suhteessa siihen, mitä he saavat meidät...
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjassa Sydämeni virsi on runo Erämaan näky: Golgata, ristinpuu, sua hengessä katson. Verikyynelin kaunistetut, karut paatesi nuo. Pyhä ristinpuu, nyt ymmärrän mitä se maksoi, kun mullasta maan minun sieluni irroituu. Rae hiekan ja rannan, ylen kalliit on etsimislunnaat. Veriorvokit työtyvät paadesta, kattavat kunnaat.
(runo jatkuu)
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Carnegien suomennetussa kirjassa Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa on kyseinen lause. Kirjan viidennen painoksen (v. 1994) sivulla 80 lause kuuluu: "Saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostmaan itsestäsi". (Lause ei jatkunut tästä, vaan oli kappaleen viimeinen virke.)
Tervehdys,
kyllä VHS-nauhojen digitointi on mahdollista digipajassamme.
Digipajaan tulijoita pyydetään aluksi varaamaan aika opastukseen. Seuraava VHS-opastus on tiistaina 23.10.2012 klo 16-17.
Ajanvarauksia otetaan vastaan maakuntakirjaston neuvonnassa, p. 05 6162341 tai sähköpostitse kirjasto@lappeenranta.fi. Tervetuloa.
Voit tehdä hankintaehdotuksen näin: Klikkaa HelMet-palvelun
etusivulta ylhäällä olevasta mustasta palkista kohtaa info. Sen jäkeen löytyy sivun alalaidasta oikealta info-sanan alta alaotsikko hankintaehdotus. Täytä kaavake ja lähetä se eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
