Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan teemakkara on keittomakkaroihin luettava leikkelemakkara, jossa on lisänä silavakuutioita (s. 577).
Lihatiedotus.fi-sivuston mukaan leikkelemakkarat ovat vähintään 65 asteessa hauduttamalla, keittämällä tai muuten kypsennettyjä makkaroita, joita käytetään leikkeiksi (mm. lauantai-, tee-, pekoni- ja balkaninmakkarat).
Saman sivuston mukaan teemakkaran nimi on todennäköisesti tullut saksalaisen Teewurst-makkaran nimestä, vaikka Teewurst onkin aivan eri makkara kuin suomalainen versio.
http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/Liitetiedostot/Makkarapaketti_2808201…
On arveltu, että makkaroiden nimi juontaisi juurensa tapaan tarjota makkaravoileipiä teen kanssa, mutta tälle ei löytynyt...
Kirja löytyy hyllystä ainakin useista Pirkanmaan kirjastoista sekä Kuopion kaupunginkirjastosta ja monista ylopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
http://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=e6caece5-aac3-47fe-91d0-bb131967c…
http://finna.fi
Launonen on ollut yleinen nimi erityisesti Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Samaa kantaa ovat myös Lopen kylännimi Launonen, Lahden Laune ja Porin Launainen. Muita samantaustaisia nimiä ovat Launainen, Launiainen, Launia, Launiala, Launila, Launo, Launoila ja Launola. Kaikkien näiden nimien taustalla on muinaissaksalainen nimikanta Launa, joka on tarkoittanut iloista.
(Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä Lionel Bartin säveltämää laulua ole suomennoksena ainakaan julkaistu. Suuressa toivelaulukirjassa 22 laulu on mukana, mutta vain englanninkielisenä versiona. Jos Heikki Salo (tai joku muu) on laulun suomentanut, se näyttää ainakin toistaiseksi jääneen julkaisematta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia
http://www.kiinaseura.fi/
Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf…
Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
www.helmet.fi -> tarkempi haku
- kirjoita hakutermiksi Lastenkirjallisuus
- valitse pudotusvalikosta aineistoksi Kirja
- niinikään pudotusvalikosta kieleksi Saksa
- ja vielä kokoelmaksi Espoo
-> saat 470 viitettä. Espoo on tavallaan turha rajaus, sillä Helsingin, kauniaisten ja Vantaan kirjat ovat yhtä lailla espoolaisasiakkaiden käytössä.
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
Suomen kielen sanalla "ääretön" tarkoitetaan jotain, millä ei ole loppua. Myös fysiikassa ja matematiikassa termiä käytetään juuri tässä merkityksessä kuvaamaa tilaa tai ominaisuutta, jolla ei tiedetä olevan loppua.
Näin ajatellen ääretön ei voi loppua mihinkään, koska jos se loppuisi, se ei olisi ääretön.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymys jonkin valtion itsenäistymisestä on monimutkaisempi kuin ehkä ajattelee. Useimpien nykyään itsenäiseksi miellettyjen valtioiden historiassa on ollut vaiheita, joita nykyään kutsuttaisiin itsenäisyydeksi, mutta jotka omana aikanaan ovat olleet ehkä yhden sotaherran valtaa. Näin on ollut myös Japanin kohdalla.
Japanin poliittisesta historiasta on vaikea osoittaa kautta, jolloin Japani olisi ollut ei-itsenäinen siinä mielessä, että se olisi ollut jonkin toisen valtion miehittämä tai alistama. Ehdottomaan antautumiseen päättyneen toisen maailmansodan jälkeen Japanin voidaan katsoa olleen asiallisesti ottaen melko alistetussa asemassa, mutta muodollisesti Japanin keisarikunta pysyi itsenäisenä.
Jos mennään riittävän kauas historiassa,...
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa...
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tieliikennelaki 3 §:
"Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä."
Lakia tulkitsee poliisi ja viimekädessä tuomioistuin.
Liikenneturva on tässä asiantuntijaorganisaatio. Kysymyksen heille voi lähettää sivulla https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
