Helsingin yleisistä kirjastoista vanhimmat kirjastot eli Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto lienevät tunnelmallisimmat ja kauneimmat.
Aivan toisen tyyppisiä kirjastoja ovat esimerkiksi Roihuvuoren pieni sivukirjasto ja Vallilan kirjasto. Molemmat ovat omalla tavallaan kauniita ja tunnelmallisia. Myös Töölön kirjasto on kaunis ja tunnelmallinen, mutta se on tällä hetkellä remontin vuoksi suljettu, joten siihen tutustumista pitää vielä odottaa. Myös Viikin kirjasto talvipuutarhoineen on erityinen ja tutustumisen arvoinen.
Helsingin kaunein kirjasto on varmasti Kansalliskirjasto, mutta siihenkään ei pääse tutustumaan tällä hetkellä, sillä kirjastoa peruskorjataan vielä vuoden ajan. Helsingin yliopistonkirjaston uuteen pääkirjastoon...
Vaski-kirjastoissa löytyy runsaasti tv-sarjojen tuotantokausia. Niitä voi etsiä Vaski-verkkokirjaston hakulaatikosta asiasanalla televisiosarjat. Hakua voi rajata laajennetussa haussa tai hakutulossivun oikeassa laidassa olevista faseteista.
Kirjastoautossa saat uuden kirjastokortin aivan kuten tavallisessa kirjastossakin. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen ja noutaa korttisi kirjastoautosta. Halutessasi voit tulostaa hakemuslomakkeen ja täyttää sen valmiiksi, kun tulet kirjastoon. Tulostettava hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä avautuvalta sivulta. Mikäli olet yli 15-vuotias, et tarvitse lomaketta, mutta varaa mukaasi henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla onnistuu. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Paras asiantuntemus löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta. Heillä on nimistönhuollon neuvontapuhelin, jossa vastataan erisnimiin liittyviin kysymyksiin. Lisää tietoa alla olevasta linkistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistoneuvonta
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Hei!
Valitettavasti mini dv:n digitointi onnistuu vain, jos mukana on toimiva videokamera ja piuhat, joilla se yhdistetään laitteeseen. Tietojemme mukaan Etelä-Pohjanmaan muissakaan kirjastoissa ei tällaista mahdollisuutta ole.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston digitointitilan laitteista saat sivulta http://www2.seinajoki.fi/kirjasto/digitointi.html.
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Kirjasto 10:ssä ei ole erikseen lastenosastoa, mutta lastenkirjoja ja muuta aineistoa siellä on jonkin verran:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20c%3A0%20b%3Ah10l_…
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun...
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Ilmeisesti esitys on tallessa YLEn arkistoissa, sillä alle linkittämälläni Elävän Arkiston sivulla sanotaan: "Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä."
Kurt Nuotion ja Henrik Otto Donnerin esittelyn voi käydä kuuntelemassa Elävässa arkistossa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ginsberg_ja_bukowski_puntarissa_1…
Lisätietoja tallenteesta voi kysyä suoraan YLEltä.
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
Kansallisdiskografia Violan mukaan tätä joululaulua on löytynyt vain äänitteinä, kasettina ja äänilevynä, Kotikirkkoni joulun kellot : uusia hartaita joululauluja. - [Helsinki] : JP-Musiikki, p1981.Valkeaa joulua. 1990. Sound Cat (MiniMusic) MIC255.
Nuotteja ja sanoja ei siis näyttäisi olevan. Netistäkään ei näytä löytyvän laulun sanoja, mutta Youtubesta (http://www.youtube.com/) laulun nimellä hakemalla löytyy ainakin Maija Hapuojan esitys.
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Miltähän sivustolta olet yrittänyt turhaan etsiä tietoja Kaupunkiverstaasta? Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä paljon muuta tietoa jokaisesta kirjastosta löydät osoitteesta www.helmet.fi.
Kaupunkiverstaan tiedot ovat siis tässä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaupunkiverstaan tarkemmat yhteystidot löytyvät em. sivulta napsauttamalla linkkiä "Yhteystiedot":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Aukioloajat löytyvät linkistä "Aukioloajat":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Aukiol…
Linkistä "Palvelut" löytyy tietoa siitä, mitä kaikkea Kaupunkiverstaalla on tarjolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/...
Romanttisia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet mm. Danielle Steel, Elizabet Adler, Sandra Brown, Diane Chamberlain ja Virginia Andrews (V.C. Andrews). Nora Robertshan on lisäksi kirjoittanut kirjoja myös nimellä J.D. Robb.
Ken Follettin Vuosisata-trilogian kolmas osa ilmestyi englanninkielisenä syyskuussa, suomennoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
