Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia netin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia tai jos se ei ole Bestseller-kirja, jota ei voi uusia.
Kirjaudu sivustolle kirjastokortin numerolla sekä PIN-koodillasi HelMet-etusivun www.helmet.fi yläpalkin keskeltä kohdasta Kirjaudu. Omiin tietoihisi pääset klikkaamalla nimeäsi oikealla ylhäällä. Valitse sitten vasemmalta Lainat-välilehti.
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella "uusi kaikki" tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta "uusi merkityt".
Jollei uusiminen ole mahdollista, myöhästymismaksua kertyy aikuisten aineistosta 20 senttiä päivässä.
Espoossa äänilevyjen digitointipalvelut löytyvät Sellon, Entressen ja Tapiolan kirjastoista. Kirjasto Omenassa digitointimahdollisuutta ei ainakaan vielä ole.
Sellon digitoinnista saat lisätietoja puhelinnumerosta 09 816 57607.
Pari käytännön esimerkkiä:
Paperin vanhentaminenb:
1. Revi reunat
2. Pidä noin 4 cm päästä kynttilästä/sytkäristä, mutta älä anna syttyä tuleen. Tuloksena ruskeita jänniä jälkiä.
3. Purista mytyksi ja suorista uudestaan.
4. Valmista kuppi teetä, ja sivele kostealla teepussilla paperia. Jos pussi ehtii kuivua, sitä voi taas dipata kupissa.
5. Viimeisen silauksen antaa kupin jäljet paperissa; anna teen valua kupin yli reunoille, ja aseta kuppi paperin päälle hetkeksi.
Tai valokuvan vanhentaminen - Photoshop tutoriaali
Avataan Photoshop ja avataan kuva mitä halutaan editoida. Eli File -> Open -> ja valitaan kuva tai kansio josta valitaan kuva ja Enter eli kuva auki, mä valitsen nyt tällaisen tytön joka on mustavalkoisena, mutta myös...
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Norsulla on ihan vain jalka.
"Norsun ruumista kannattavat pylväsmäiset raajat päättyvät tasapohjaisiin töppöjalkoihin, joissa on kaviokynnen peittämät varpaat. Jalkapohjaa suojaa paksu ja kovaksi känsöittynyt ihokerros, jonka sisällä on pehmeä ja kimmoinen, ihmisen kantapään pehmustetta muistuttava rasvatyyny."
Lähde:
Nisäkkäät. 2 (Weilin + Göös, 1999)
Huomiosi on ihan oikea. Vaasan kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto ja noudatamme yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), jota käytetään kaikessa aineistossamme, myös esim. lääketieteellisessä kirjallisuudessa, johon kuuluvat myös erilaiset itsehoito-oppaat. Aineisto luokitellaan aiheen mukaan luokkiin ja samaan luokkaan tulee kaikki samaan aiheeseen liittyvä, mutta laadullisesti hyvinkin kirjava materiaali. Tilaamamme aineisto on jo tilattaessa luokiteltu ykl-luokkiinsa.
Hankimme kaiken suomen ja ruotsin kielellä ilmestyvän ”vakavamman” tieteellisen psykologisen aineiston. Tätä aineistoa ei ilmesty kovin paljon. Populaaripsykologista aineistoa julkaistaan ja myös hankitaan paljon, koska sillä on myös suuri kysyntä....
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Viimeinen suomennettu Sweet Valley High -sarjan osa on Francine Pascal: Rakkauden tanssi (Osa 50). Se kertoo kiinalaistaustaisen Jade Wun elämästä, joka tasapainoilee kiinalaisen ja amerikkalaisen elämäntavan välillä. Jadelle tarjoutuun soolotanssijan osa koulun tanssishowssa ja isänsä kielloista huolimatta hän osallistuu harjoituksiin. Hän tapaa siellä Davidin. Vaikeuksien jälkeen he alkavat seurustella, ja lopussa Jaden isäkin hyväksyy Davidin.
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
Yhtä, kaikki kirjauutuudet kokoavaa sivustoa ei valitettavasti taida olla olemassa. Eri kustantajien kotisivuja selailemalla löytää paljon tietoa uusista ja tulevista kirjoista, mutta valitettavasti niistäkään ei löydy kattavaa luetteloa. Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien sivuille löytyy linkit yhdistyksen kautta: http://www.kustantajat.fi/#pages/k25/jasenet. Luettelosta puuttuu kuitenkin kustantajia, joten rikoskirjallisuudesta kiinnostuneen kannattaa huomioida lisäksi ainakin CrimeTime: http://www.crime.fi/.
PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista tehdä hakuja, jotka kohdistuvat kirjastoon esim. viimeisen viikon, kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden aikana hankittua tai saapuinetta aineistoa. Ohjeet löytyvät...
Bach sävelsi kamariorkesterille neljä sarjaa, joihin myös sisältyy paljon suosittuja, myös soolosoittimilla kuten huilulla usein esitettäviä osia. Tällainen on esimerkiksi hyvin "iloinen" osa "Badinerie" sarjasta h-molli (BWV1067) sekä äärimmäisen suosittu "Air" sarjasta D-duuri (BWV1068). Kumpikin kuuluu myös nuorten huilistien mahdolliseen ohjelmistoon, joskin Badinerie vaatii jo kohtalaisen hyvää soittimen hallintaa. Air on rauhallinen sävellys. Kysymykseen siitä, mitä "tavallisesti" soitetaan, on aika mahdoton vastata. Huilunsoiton opettajilla on asiasta varmasti oma näkemyksensä jokaisella.
Bachin sävellyksistä on paljon sovituksia kamariorkesterille, mutta ne alkuperäiset ovat tässä (mukana ei ole varsinaisia soolokonserttoja, joissa...
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Yritä seuraavaa: Jos kyseessä on adobella luettava kirja, poista kirja lukuohjelmasta, jos se on jo latautunut sinne. Poista laitteeltasi myös aiemmin lataamasi kirjatiedostot sekä tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä ladata kirja uudestaan lukuohjelmaan. Jos luet kirjaa selaimella: Tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä avata kirja uudestaan.
