Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia."
Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=...
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
HETU ja SOTU eivät tosiaankaan ole aivan sama asia, vaikka käytännössä tehtävä on ollut sama.
Sosiaaliturvatunnus (sotu) oli Kansaneläkelaitoksen 1.9.1964 lähtien kaikille kansalaisille jakama tunnus, joka vastasi myöhemmän henkilötunnuksen rakennetta. Sosiaaliturvatunnuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1971 alussa, jolloin sen korvasi Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus. Vaikka sotuja ei siis ole myönnetty vuoden 1970 jälkeen, se on käsitteenä jäänyt elämään arkikielessä. Virallisesti nykyään on kuitenkin olemassa vain henkilötunnus (HETU).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturvatunnus
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Liikuntasuhdetta, -käyttäytymistä koskevaa englanninkielistä aineistoa ei yleisissä kirjastoissa juurikaan ole.
Outikirjastosta, Oulun ja lähikuntien kokoelmat https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=findf& löytyy englanninkielisenä Beyond health literacy : youth cultures, prevention and policy, ed.Tommi Hoikkala et al., 2005.
Teoksessa Liikunnan areenat on kolme englanninkielistä artikkelia, esim. Eichberg, H: Playing and displaying identity.
Suoraan aiheeseesi liittyvä suomenkielinen artikkeli sisältyy teokseen Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Artikkeli on nimeltään Liikuntasuhde : liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana, tekijä Pasi Koski.
Liikuntapedagogiikka -teos...
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Hei,
Kyllä tuo minusta oli ihan normaalisti lainattavissa. Tarvitset kirjastokortin ja siihen yhdistetyn PIN-koodin, jossa on neljä numeroa.
Etsi teosElibsistä ja tässä tapauksessa vaihda laina-ajaksi 14 vrk:ta -> ja mene alapalkin lainaa sähköinen kirja sisään ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi ja sitten vain lainaat.
Katsoin, että asiakastietojesi perusteella olet Haminan kirjaston asiakas eli jos tarvitset lisää opastusta voisi käytännöllisintä mennä paikanpäälle kirjastoon.
Jos tarkoitat kirjastokorttiin liitettyä nelinumeroista PIN-koodia, sen uusiminen edellyttää jossain HelMet-järjestelmän kirjastossa asioimista henkilöllisyyden todistavan asiakirjan kanssa. Kirjastossa voidaan poistaa vanha PIN-koodi, minkä jälkeen asiakas tekee uuden. Kirjastossa ei tiedetä asiakkaan PIN-koodia, se voidaan vain lisätä ja poistaa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Laulun nimi on "Wilhelmina" ja Virran levytys CD-muodossa siitä löytyy 24 CD:n kokoelmasta "Laulaja : Kaikki levytykset" (Warner 2013) sekä Valittujen Palojen 2010 julkaisemasta kokoelmasta "Olavi Virta muistoissamme". Laulun nuotit löytyvät Virran kokoelmasta "Lauluja elämästä ja valkokankaalta" (F-kustannus 2005).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Lastu-verkkokirjastosta varaaminen edellyttää voimassa olevaa käyttäjätiliä ja sisäänkirjautumista järjestelmään.
Aineiston saatavuuksia pääsee katsomaan ilman kirjautumistakin, mutta kirjauduttuasi verkkokirjasto Lastuun käyttäjänimelläsi ja salasanallasi, pystyt varaamaan haluamiasi kirjoja.
Lastukirjastoista näkyy tällä hetkellä useiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastojen saatavuustietoja. Voit varata kirjoja niiden kuntien kirjastoista, joihin olet rekisteröitynyt asiakkaaksi.
Tarkempia tietoja sivuilta:
http://lastukirjastot.fi/hollola
http://lastukirjastot.fi/104953/fi/content-pages/verkkokirjasto
http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Kirjoja voi edelleen varata puhelimitsekin.
Hollolan kirjasto: (03) 880 3270
Lahden...
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
Satakirjastojen aineistorekisteristä https://www.satakirjastot.fi/web/arena löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään Saint-Exuperyn teoksia ja elämää:
Saint-Exupéry, Antoine de: Lento Arrasiin; Saint-Exupéry, Consuelo de:
Ruusun muistelmat; Triebel, Claas: Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944; Webster, Paul: Antoine de Saint-Exupéry : pikku prinssin elämä
Soile Tomperin kirja Kehittyvä kirjanpitotaito käsittelee rahoituslaskelmia ja toisaalta asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidon keskeisiä kysymyksiä. Kirjaan liittyy myös harjoituskirja Kehittyvä kirjanpitotaito Harjoituskirja / Tomperi Soile
Aiheesta saattaa löytyä tietoa myös seuraavista teoksista:
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli
Kyseiset teokset saadaan Helmet-hausta esille hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt kirjanpito
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sasunto-osakeyhti%C3%B6t%20k…
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
Sweet Valley High -kirjasarjasta on suomennettu 50 osaa ja niiden lisäksi kuusi trilleriä. Sarjassa on kuitenkin alkukielellä englanniksi julkaistu 181 kirjaa, joista varsinaista sarjaa 143 kirjaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Sweet_Valley_High_books
Viimeisin suomennos, Rakkauden tanssi (nro 50, julkaistiin suomeksi 2002) ei siis lopettanut sarjaa. Varsinaisen sarjan viimeinen on vuonna 1988 julkaistu Party Weekend. Englanniksi kirjoja on Helmet-kirjastoissa vain joitakin, tätä viimeistä ei ole. Wikipedia-sivun juoniselostuksen perusteella ei vaikuta siltä, että tämän osan olisi suunniteltu jäävän viimeiseksi.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...
