Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkivertaalla on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite. Samoin sellainen on Espoon Entressen, Sellon, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa, Vantaalla Tikkurilassa ja Kauniaisten kirjastossa. Tällä laitteella voi siis siirtää VHS-kasetilla nauhoittansa DVD-levylle. Opastusta alkuun pääsemiseksi saa kirjastosta. Alla vielä tiedot kirjastoista:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Haulla "äänikirjat lastenkirjallisuus" tai "äänikirjat sadut" pääsee selamaan HelMet-kirjastojen kokoelmaa.
Kirjastossa on äänikirjoina esim. Miinaa ja Manua, Mauri Kunnasta, Markus Majaluomaa, Jukka Parkkista, satukokoelmia, Lindgrenin Melukylän lapset. Kävisköhän joku näistä?
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän....
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
HelMet-kirjastoista löytyy yksi ainoa soitinversio tästä suositusta Georg Malmsténin laulusta. Se on sovitus kahdelle harmonikalle ja soitinyhtyeelle Veikko Ahvenaisen CD-levyllä Nikkelimarkka. Se löytyy tällä hetkellä - tai siis seuraavan kerran perjantaina 15.5.2015 - Sellon kirjastosta hyllystä. Tee varaus netissä ja käy hakemassa se, jos vielä on aikaa. Tässä on suora linkki tuohon tietueeseen varaamista varten: http://luettelo.helmet.fi/record=b1938888~S9*fin. Jos et ole vielä HelMet-asiakas, soita heti perjantaina Sellon kirjaston musiikkiosastolle (09 816 57615) ja pyydä heitä ottamaan levy sinua varten sivuun ja mene sitten paikan päälle, hanki siellä kortti ja lainaa. Toivottavasti tämä vielä mahtui "nopean aikataulun"...
Kirjastokortin hankkiminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä, koska kortti on luonteeltaan henkilökohtainen luottokortti. Kortin myöntämisen yhteydessä asiakas myös syöttää järjestelmään nelinumeroisen PIN-koodin, jota kirjasto ei tiedä eikä saa tietää. Näiden syiden takia kortin hankkimubeb suoraan netin kautta ei ole mahdollista.
Ennen mitään muuta kannattaa joka tapauksessa ottaa puhelimitse yhteyttä siihen kirjastoon, jonka palveluita todennäköisesti käyttäisi. Kirjastossa voidaan tarkistaa, onko kirjastokorttinne edelleen voimassa, vaikka se on kadonnut. Jos kortti on vain kadonnut, uuden saa kirjastosta helposti yhteystiedot tarkistamalla.
Jos omat tiedot eivät ole järjestelmässä enää tallessa, kortin saamista voi nopeuttaa...
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
Suosittelen lopettamaan mahdollisimman nopeasti minkä tahansa verkkojulkaisemisen, jossa käytetään hyväksi Disney-yhtiöiden omistamia tai mahdollisesti omistamia sisältöjä ja tuotemerkkejä ilman täsmällistä lupaa. Yhtiö on tunnettu erittäin aggressiivisesta oikeuksiensa puolustamisesta, eikä Suomen kaltainen pieni maa ole Disneyn näkökulmasta liian pieni.
Myös Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta tällainen toiminta on kiistatta laitonta ilman lupaa. Monet Disneyn hyödyntämät tarinat ovat vapaata kansanperinnettä, mutta ratkaisevaa on, mikä on se teksti, jota luetaan ääneen. Jos lukee vanhaa kansantarinaa, se on sallittua, mutta jos lukee versiota, jonka Disney-yhtiö on julkaissut, on kyseessä mitä todennäköisimmin suojattu tekstin versio...
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan...
Tämä tietenkin riippuu vähän kirjasta ja sen merkittävyydestä, joten jos kyse on jostain arvoteoksesta niin kyllä se olisi kirjaston kannalta mukava jos se vielä palautuisi. Suurin osa 30 vuotta vanhoista kirjoista on kuitenkin jo poistettu vanhentuneena tai loppuunkuluneena kirjaston kokoelmista. Myöhästymismaksut ovat vanhentuneet jo vuosia sitten tässä tapauksessa.
Huomiosi on oikea, eli lapset/aikuiset -rajaus ei todellakaan haussa toimi. Sama koskee rajausta kauno- ja tietokirjallisuuden välillä.
Nämä harmilliset puutteet johtuvat siitä, että käytössämme oleva verkkokirjasto on kehitetty alunperin ruotsalaiseen kirjastoympäristöön, missä aineisto luetteloidaan joiltain osin eri tavoin kuin Suomessa.
Vika on järjestelmätoimittajan tiedossa, mutta ainakaan pikaista parannusta meille ei ole luvattu.
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
Tiedustelin asiaa sarjan aikaisemmat osat kustantaneelta Otavalta, ja sieltä kerrottiin, ettei Beth Revisin Shades of the Earth -teoksen suomentamisesta ole tehty päätöstä. Niinpä sitä ei ole näillä näkymin tulossa suomeksi ainakaan aivan lähiaikoina.
Voit toki laittaa asiasta toivetta Otavan suuntaan. Otavan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/.
Pergamiinipaperihan on perinteistä voi- tai leivinpaperia. Niistä tulee rasvaa läpäisemättätömiä pergamiini-käsittelyllä. Pergamiini-käsitellyt paperit ovat kierrätettävissä ja jopa kompostoitavissa. (Koskinen, Ida s.4) Suomessa ainakin Serlan voi- ja leivinpaperit ovat pergamiini-käsiteltyjä ja siis kompostoitavissa. (http://www2.serla.com/fi/Pages/BCTips.aspx )
Rikkihappokäsittelyllä valmistettu pergamenttipaperi on erikoispaperi, jota valmistetaan sellukuidusta. Sitä käytetään muun muassa pakkaus-, elintarvike-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa sekä graafisessa teollisuudessa. Pergamenttipaperilla on erinomaiset lujuus- ja rasvanpitävyysominaisuudet ja se kestää korkeita lämpötiloja sekä vettä. (http://www.ahlstrom.com/fi/Media/...
Taiteilija Hanna Vainio kertoo itse ympäristötaiteestaan ja myös Malminkartanon huipulla sijaitsevasta Tuulet ja suunnat -teoksestaan sivulla http://www.environmentalart.net/vainio/ . Teos on kolmiosainen, siihen kuuluvat huipulle johtavat raidat, jotka muodostavat pyramidin, huipulla sijaitsevat 8 tuulipussia, jotka on sijoitettu joka ilmansuuntaan, kivinen kompassi, joka näyttää ilmansuunnat sekä kolmantena osana istutukset ja ulkoilutiet. Täyttömäen huippu on 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Ainakin taiteilijan näkemyksen mukaan suuntien pitäisi olla ilmansuunnat. Taideteos on ollut pohjana myös elokuvalle nimeltä Sulka, http://www.elonet.fi/fi/elokuva/744163 . Teos mainitaan myös seuraavassa ympärisötaiteen merkitystä analysoivassa...
Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon".
Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Suomen pankin sivuston mukaan tätä kolikkoa on vuonna 1999 lyöty 16090 kappaletta. Ei siis ole harvinainen.
http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/suom…
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki...
