Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
Mentula, Aapo: Venäläisturistien kato kuristaa luksustuotteiden kauppaa. Helsingin sanomat 12.4.2014
http://www.hs.fi/kotimaa/a1397250789659
Pulkkinen, Ritva-Liisa: Venäläisten ostosmatkailu kasvaa jatkossakin.Aavistus.fi 14.1.2013
http://www.aavistus.fi/venalaisten-ostosmatkailu-kasvaa-jatkossakin/
Kaupan liiton verkkojulkaisu Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely 2011
http://www.kauppa.fi/content/download/49358/665803/file/Ven%C3%A4l%C3%A…
TAK Rajatutkimus jossa kuvataan venäläismatkailijoiden ostoksia graafisesti
http://www.cursor.fi/fi/cursor/tiedotteet/tak-rajatutkimus-venalaiset-m…
http://www.kaakko135.fi/sites/kaakko135.cursor.local/files/documents/Yr…
http://www.tak.fi/wp-content/uploads/2014/04/TAK-...
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla ( http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/tutkinnot.html ) annetaan tiedekunnan tutkinnoille seuraavat määritelmät ja englanninkieliset käännökset:
Tiedekunnan tutkinnot (asetus 245/1994)
Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto
(lyhenteet: valtiot. kand. tai VTK)
- alempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden maisterin tutkinto
- ylempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto
- jatkotutkinto
Valtiotieteiden tohtorin tutkinto
- jatkotutkinto
Tutkintojen nimet englanniksi:
Bachelor of Social Sciences (B.Soc.Sc.)
Master of Social Sciences (M.Soc.Sc.)
Licentiate of Social Sciences (Lic.Soc.Sc.)
Doctor of Social Sciences (D.Soc.Sc.)
Vastaus kysymykseesi...
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (...
Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Liikkeelle voi lähteä Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta. Väestötietojärjestelmän perustamista (1971) edeltäviä vuosia koskevien tietojen ja usein vakituista asuinpaikkaansa vaihtaneiden osalta myös vuosien 1971-82 osoitetietojen jäljittäminen vaatii jo turvautumista muihinkin arkistolähteisiin (paikalliset rekisteriviranomaiset).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx
"Tässä Väestörekisterikeskuksen palvelussa voit tarkastaa tietoja, joita Sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja...
Jos tarkoitatte nelinumeroista PIN-koodia, jolla omat lainat voi uusia verkossa, tehdä varauksia ja lainata e-kirjoja sekä käyttää kirjaston tietokoneita niin sen saa yhdistettyä kirjastokorttiin käymällä jossakin Kouvolan kirjastossa. Koodin voi valita itse. Ottakaa kirjastokorttinne mukaan.
1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta.
Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/
Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://...
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Ikävä kyllä ei ole mahdollista pidentää noutoa odottavan aineiston aikaa, kun kyseessä on jonotettu teos.
Tällä hetkellä varausjonossa mennään toukokuun lopussa varauksensa tehneiden kohdalla, joten odotusaika on noin 2 kuukautta. Koska emme pysty pidentämään kirjan noutoaikaa, kannattaa varaus poistaa ja tehdä heti uusi varaus.
HelMet-palvelussa on mahdollisuus lukita varauksensa niin, etteivät ne saavu lomien aikana. Alla ohje tähän ja varauksen peruuttamiseen.
"Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa varauksen noutopaikkaa, valitse uusi noutopaikka pudotusvalikosta ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Huom! Älä merkitse rastia varauksen kummallakaan puolella olevaan ruutuun! Et voi muuttaa...
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän kansallisbibliografia Fennican mukaan häneltä ei ole ilmestynyt suomeksi muuta kuin "Harmaata valoa", jonka on kustantanut WSOY.
Osoitteesta http://rutasepetys.com/ löytyvien kirjailijan sivujen mukaan hän on julkaissut englanniksi myös teoksen "Out of the Easy". Jos toivot, että myös se suomennettaisiin, voit esittää pyyntösi WSOY:lle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
