Aihe, johon kaivattu kirja perustuu, löytyy sekä suomalaisesta kansansadustosta että Grimmin veljeksiltä. Kultatyttö ja tervatyttö -nimisenä kansansatu löytyy muutamasta vanhasta alakoulun lukukirjasta. Kerttu Mannisen uudelleenkertomia kansansatuja sisältävässä kokoelmassa Orpotyttö ja taikapuu ja muita suomalaisia kansansatuja sen nimenä on Avannolla kehrääjät. Grimmin saduista pääpiirteissään sama tarina löytyy sekä nimellä Holle-muori että Kaivolla kehräävät sisaret (esimerkiksi kirjassa Grimmin kauneimmat sadut).
Holle-muorista on julkaistu ainakin kolme kuvakirjaversiota, jotka sisältävät vain tämän yhden tarinan: Alberto Solsonan kuvittama Rouva Holle (Mestarikustannus, 1981), Bernadetten kuvittama Rouva Pyry (Kustannus-Mäkelä, 1985...
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
Helmet-kirjastoissa lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Lainat voi uusia sähköisesti kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihin, soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä jossakin Helmet-kirjastossa paikan päällä. Kirjastossa asioidessasi tarvitset kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen mukanasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin...
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Tarkoitatko tätä kirjaa: Sininen prikaati 1941-1944 /julkaisutoimikunta: Aimo Kaliva ... [et al.] (1969). Kirja on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099754__Ssininen%20prikaa…
Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://...
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Runon Oi, hän astui usvaan ja on poissa kirjoitti Kirsi Kunnas. Se on päätösruno vuonna 1986 julkaistussa kokoelmassa Valoa kaikki kätketty ja sisältyy myös Kunnaksen vuosien 1947-86 runotuotannon yksiin kansiin kokoavaan teokseen Puut kantavat valoa.
Hyvin on runo muistiin jäänyt. Rivitys vain poikkeaa hieman julkaistusta versiosta (ensimmäinen virke on kokonaisuudessaan omalla rivillään, toinen virke on jaettu kolmeen osaan siten, että kaksi viimeistä sanaa ovat riveillään yksin, "askelistaan" hieman vasemmalta sisennettynä) ja sanojen "vieläkin" ja "ruoho" välistä puuttuu olla-verbi.
Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Kappale löytyy suomeksi nimellä: Aamuseitsemään, esittäjänä Anita Hirvonen. Kappale on hänen cd-levyllään Parhaat : 18 suosituinta sävelmää. Piki-kirjastoista cd on vain Vesilahden kirjastossa, ja sen voi tilata meidän kauttamme seutulainaksi 2 euron varausmaksulla.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Todistusta varusmiespalvelusajasta voi pyytää puolustusvoimien aluetoimistosta.
Aluetoimistot neuvovat asevelvollisia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen ja hoitavat reserviläisten asioita.
Asevelvollisuusrekisteriin on tallennettu asevelvollisten sotilaskoulutustiedot.
Tietoa tai otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa.
Tietoja ei luovuteta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lähde:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8…
Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/pZBNbo…
Esimerkiksi Turku kuuluu Lounais-Suomen aluetoimiston alueeseen, alla yhteystiedot:
http://www.puolustusvoimat.fi/...
Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish...
"Aika siivillä jo kiisi" on ensimmäinen säe Anna-Mari Kaskisen runossa Viisivuotias. Se löytyy ainakin kirjasta Runometsä : kauneimmat lastenrunot (Kirjapaja, 2005).
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
