Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:...
Helsinki Region Infoshare sisältä avointa data pääkaupunkiseudulta vapaasti hyödynnettäväksi. http://www.hri.fi/fi/
Sivulta löytyy esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston käynnit toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-kaynnit-toimi…
Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-lainausmaarat…
Tässä kaikki:
http://www.hri.fi/fi/dataset?q=kaupunginkirjasto&sort=metadata_created+…
Paljon lisätietoa lähteistämme ei löydy, mutta ainakin seuraavat:
Ilmari Hahtola, syntynyt 10.8.1905
suorittanut kirkkomusiikkitutkinnon Helsingissä 1931
Iisalmemn maaseurakunnan kirkkomuusikoksi 1936, vuoden 1970 alussa maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin, tuolloin seurakunnan 2. kanttoriurkuriksi
kuoli 29.1.1971
Anja Tsokkisen teokessa
Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
kerrotaan, että hän on sodan jälkeen johtanut ainakin Iisalmen rautatieläisten kuoroa, varmaan muitakin ryhmiä.
Yllämainitut lyhyet tiedot on kerätty matrikkelista
Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974
sekä Kirkon kalenteri -vuosikirjoista.
Todennäköisesti vuoden 1971 iisalmelaislehdistä ja Kirkkomusiikkilehdestä voisi löytyä muistokirjoituksia.
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com...
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
Jos lehden säilytysaika on kuluva vuosi, lehtiä ei laiteta lainattavaksi.
Ilmoitin lehtiasioista päättäville, että Elonkehä -lehdille toivotaan pitempää säilytysaikaa.
Olethan varmasti kirjautumassa Zinion kirjaston sivujen kautta? Kirjautumissivu on osoitteessa :
https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?
Jos sinulla ei ole palveluun käyttäjätunnusta valitse ensin Create New Account -toiminto ja tee itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksen tekoon tarvitset kirjastokortin numeron. Kerran tunnuksen tehtyäsi voi kirjautua sähköpostiosoitteellasi ja valitsemallasi salasanalla.
Valitse haluamasi lehti Checkout-komennolla, jolloin sinun pitäisi päästä lukemaan lehteä Start reading -komentoa käyttäen.
Kokeilin eilen kotona ja lukeminen onnistui.
Valitettavasti emme laulua tunnistaneet. Radio Dein sivuilta löytyy kuuntelijan toivelista. Löytyisikö etsimäsi laulu niiden joukosta? Muutaman sopivan nimisen laulun tekstejä löytyikin, mutta niiden joukossa ei ollut kysymiäsi sanoja:
http://extra.radiodei.fi/KL/KL.html
Ehkäpä kannattaisi kysyä radiokanavalta:
http://www.radiodei.fi/
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Tietoa kiinteistöä koskevista todistuksista ja otteista löytyy Maanmittauslaitoksen sivulta http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista Kiinteistön omistajatiedot näkyvät lainhuutotodistuksella. Maanmittauslaitokselta voi asiakaspalvelusta tilata maksullisia otteita ja todistuksia. Oheisella Maanmittauslaitoksen sivulla kerrotaan omistajatiedoista http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista/kysy…
Omistajatietojen luovuttamisessa otetaan huomioon julkisuuslain ja henkilötietolain asettamat rajoitukset. Yhden omistajatiedon saa soittamalla Maanmittaushallituksen asiakaspalveluun (puh. 029 530 1110). Kiinteistötunnus pitää selvittää ennen yhteydenottoa http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot...
Joensuun seutukirjaston maakuntaosasto ylläpitää Käkönen-viitetietokantaa, josta myös kyseisen artikkelin viitetieto löytyy. Itse artikkelin voit saada kopiona lähimpään kirjastoosi tai sieltä itse lukemalla artikkelin mikrofilmiltä.
Kokotekstinä artikkelia ei löydy internetistä, koska Outokummun seutu ei ole mukana ePress-palvelussa eikä siellä arkisto muutenkaan ulotu näin pitkälle taaksepäin.
Käkösen hakuun pääset tästä linkistä: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Tietokanta löytyy myös Vaara-kirjastojen sivulta kohdasta Aineisto: Pohjois-Karjala-aineisto. Tätä kautta löytyvät myös linkit lehtipalveluihin ePress ja PressDisplay kohdasta Aineisto: Lehdet.
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
