Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Trafin sivuilla vastataan kysymykseen pitääkö hankittavan auton olla uusi:
”Hankittavan auton pitää olla ensirekisteröimätön. Romutuspalkkion voi saada myös varastoautoihin ja esittelyautoihin, jos niitä ei ole ensirekisteröity.”
https://www.trafi.fi/tieliikenne/romutuspalkkio/kysytyimmat_kysymykset/…
"Ei auta itku markkinoilla" on oikeastaan suomalaiskansallinen vastine muinaisten roomalaisten caveat emptor -periaatteelle: tehty kauppa on ostajan vastuulla eikä siitä voi valittaa (kirjaimellisesti "Ostaja varokoon")
"Markkinat olivat aikoinaan määräaikaan määräpaikassa järjestetty tilaisuus, jossa tehtiin vähittäiskauppaa myyjän mukanaan tuomilla tavaroilla. Markkinoiden säälimättömästä luonteesta kertoo tämä vanha totuus, jossa kiteytyy menneiden aikojen puutteellinen kuluttajalainsäädäntö: tehdystä kaupasta ei voinut valittaa." (Pasi Heikura, Samoilla linjoilla : lisää Suomen kansan latteuksia)
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
Två nya finlandssvenska böcker kan rekommenderas: Jörn Donners "Blod är tunnare än vatten" och Tatjana Brandts "Fängslad". Trevligt att höra att du deltar i Helmets läsutmaning!
Kyllä vain, vanhoihin Aamulehtiin pääsee käsiksi Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Tapoja on erilaisia riippuen siitä, miten vanhaa lehteä haet.
Kirjaston asiakaskoneilla ja kirjaston langattomassa verkossa myös omalla laitteella on käytettävissä erilaisia arkistotietokantoja. Näistä Suomen media-arkisto sisältää Aamulehden artikkelit vuodesta 1995 lähtien. Tähän tietokantaan tosin talletetaan vain juttujen teksti, kuvia tai esim. ilmoituksia sieltä ei löydy. ePress-palvelusta löytyvät puolestaan näköisversioina kaikki Aamulehden numerot viimeisen kahden vuoden ajalta. Tietokantojen käyttöön voit kysyä tarvittaessa opastusta henkilökunnalta.
Kirjaston lehtilukusali säilyttää Aamulehden vuosikerrat, joten sen varastosta löytyvät...
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan...
I would advice you to look at CILIP's (former British Library Association) website. https://www.cilip.org.uk/
There is a whole section on how to start a library career in the UK under the Careers-section. There is also information on qualifications needed in the UK. Good luck with your job search!
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista...
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja...
Tuntomerkkeihin parhaiten sopisi 26.3.1989 (pääsiäissunnuntai) klo 11:00 ykkösverkossa ensilähetyksensä saanut Omakuva nuoruuden vuosilta, kirjoittanut Paavo Rintala, ohjannut Väinö Vainio. Kuunnelma on uusittu seuraavana päivänä klo 19:30. Kuunnelmassa puhutaan Jeesuksen kärsimyksistä sekä toisesta maailmansodasta, lähinnä antisemitismin näkökulmasta. Isossa osassa on Bachin Johannespassio. Minä-kertoja puhuu muun muassa uskonsa menettämisestä.
Kuunnelmasta kerrotaan näin: "Kuunnelma, Yleisradiolle kirjoittanut Paavo Rintala. Ohjaus: Väinö Vainio. Tehosteet: Merja Pesola. Äänitys: Timo Ruuskanen. Henkilöt: Minä - Eriikka Magnusson ja Väinö Vainio. Minä nuorena - Pekka Lukka. Centurio - Ahti Jokinen. Legaatti - Matias...
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.
Savupiippuverosta...
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
