Karhut ovat hyvin kohteliaita toisilleen kirjassa Urpo ja Turpo luvussa nimeltä Tapoja. Kirja on ilmestynyt omana kokonaisuutenaan ja myös kirjassa nimeltä Urpon ja Turpon seikkailut. Elokuvien sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa.
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit...
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien...
Tässä joitakin ehdotuksia tekijän mukaan :
Airaksinen, Jaana : päähenkilö Eva Raulo, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sairaksinen%20eva%20raulo__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Bruun, Staffan : päähenkilö Burt Kobbat, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sburt%20kobbat__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hiltunen, Pekka : päähenkilö Lia Pajala, graafikko
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shiltunen%20lia__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Katajisto, Janne : päähenkilö ”Äijä”, nuorisotyöntekijä
http://haku.helmet.fi/iii/...
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Valitettavasti Hannu Taanilan toimittamaa Eurosanakirja-sarjaa ei ole saatavana kirjallisena. Ohjelman osat eivät myöskään ole enää kuultavissa Yle Areenassa. Ohjelma löytyy kuitenkin RITVA-tietokannasta ja näyttäisi olevan kuunneltavissa asiakaspisteessä.
https://rtva.kavi.fi/search/program
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=eurosanakirja+VOD%3AYES
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa...
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Kirjastossa on paljonkin lukion matematiikan kirjoja lainattavana. Niitä voi hakea esimerkiksi hakusanoilla: matematiikka lukio oppikirjat.
Useimmat kirjat käsittelevät jotain tiettyä matematiikan alaa (todennäköisyyslaskenta, geometria, integraalilaskenta jne), mutta on myös kertauskirjoja sekä vanhoja ylioppilastehtäviä.
Kirjaston kokoelmista löytyy esimerkiksi koulukäytössä oleva Tekijä-niminen sarja, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekij%C3%A4__Orightresult__…
