Jatkosodan aikana koko 1923 syntyneiden ikäluokka kutsuttiin kerralla varusmiespalvelukseen 15.1.1942 alkaen. Iisalmesta lähti moni junalla kohti Oulua (jalkaväen koulutuskeskus 15). Missä/minkä rakennuksen tiloissa tuo koulutuskeskus sijaitsi? Kauanko alokaskoulutus ja jatkokoulutus kestivät? Maatilojen poikia lähetettiin kesäksi 1942 ensin toukotöihin (2.5. alkaen 2kk.?) ja sitten syksymmällä elonkorjuulomalle (milloin?). Pitikö lomaa anoa vai oliko käsky?
Vastaus
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien lisäksi tyypillisesti koulut, kuntien ja suojeluskuntien kiinteistöt sekä yksityisten omistamat rakennukset. Sotapäiväkirjojen perusteella Jalkaväen Koulutuskeskus 15 on koostunut esikunnan lisäksi kolmesta kouluttavasta pataljoonasta sekä erillisestä Limingan osastosta. Majoitus- ja sijoitusratkaisut näyttävät vaihdelleen ajan myötä. Perustamisvaiheessa kesäkuussa 1941 koulutuskeskuksen ensimmäiset komppaniat majoittuivat Limingalla seuraavasti:
- 1.K. Emäntäkoulun tallinparvi
- 2.K. Emäntäkoulu
- 3.K. Kansanopisto
- 4.K. Ketunmaan kansakoulu
- 5.K. Kansanopisto
Koulutuskeskuksen esikunta sijoittui Arvolan taloon. Koulutuskeskuksen toiminta ja eri osastojen sijoitukset sotavuosina on kuvattu Jv.Koul.K. 15:n toimintakertomuksessa 21.6.41-28.10.44, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa.
Lomakäytänteistä sota-aikana kirjoittanut Marko Palokangas toteaa, että lomat tuli anoa vapaamuotoisella ja joukko-osaston komentajalle osoitetulla loma-anomuksella, jossa perusteltiin loman tarve sekä pituus. Talolliset ja tilalliset maanviljelijät pääsivät työlomalle tekemään esimerkiksi syyspuinteja ja muita töitä, joista kotirintaman naiset eivät olisi yksinään selvinneet.
Lähteitä:
- Jv.Koul.K 15 toimintakertomus 1941-1944
- Palokangas, Marko. 2018. Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Julkaisussa: Kylkirauta (2018) : 2, s. 56.
- Tiainen, Harri & Anssi Vuorenmaa. 1994. “Kenttäarmeijan täydennyshenkilöstö ja sen koulutus.” Teoksessa Jatkosodan historia 6. Toim. Ari Raunio, Aarne Ahonen, Lyyli Hagan, and Maanpuolustuskorkeakoulu, 453-464. Helsinki: WSOY.
Kommentoi vastausta