Kaikki tällaiset käsitteet ovat kulttuurisia sopimuksia eli niitä käytetään, kuten niitä on kulloinkin tapana käyttää. "Poikamies" on toisaalta nimitys yleiselle elämänvalinnalle, toisaalta sillä voidaan ilmaista täsmällinen tilanne juuri nyt. Siten leski tai eronnut voi aivan hyvin ilmoittaa olevansa "taas poikamies" eli ei sitoutunut mihinkään ihmissuhteeseen. Joku toinen ei ehkä ilmaisusta pidä, mutta se onkin sitten eri asia.
"Ukkomies" tarkoittaa yleensä pysyvässä parisuhteessa elävää miestä riippumatta siitä, mitä vaiheita miehen elämässä on aikaisemmin ollut. Oman arvioni mukaan ihmiset käyttävät näitä termejä enemmän kuvaamaan vallitsevaa tilannetta kuin menneisyyttä. Eihän uudelleen avioitunutta tai parisuhteessa elänyttä ole...
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi käytännön syistä tuottaa vastauksena referaatteja kirjoista, koska referaatti perustuu aina kirjan lukemiseen. Mutta jos kysyjä tarkoittaa vain kirjan aihepiiriä, esimerkiksi HelMet-kirjastoissa on tämän Jay Asherin kirjan Kolmetoista syytä kohdalle merkitty asiasanat KOULU - ITSEMURHA - TYTÖT - SYYT - IHMISSUHTEET:
Heikki Poroila
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä...
Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin voit etsiä esim. seuraavista lähteistä, jotka löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:Camus & Sartre : the story of a friendship and the quarrel that ended it / Ronald Aronson ; University of Chicago Press, 2003.Sartre / Arnie Cohen-Solal ; WSOY, 1992.A little history of philosophy / Nigel Warburton ; Yale University Press, 2012.Myös mainitsemasi kirja Rutto / Albert Camus ; Otava, 2009 löytyy Helmet-kokoelmista.Nettilähteitä löytyy Filosofia.fi-sivuston linkkikokoelmasta https://filosofia.fi/linkkikokoelma.Toivottavasti pääset näillä eteenpäin pohdinnassasi filosofien suhteista.
Kyseistä Tommy Tabermannin runoa ei todennäköisesti ole koskaan painettu mihinkään teokseen. Se ei ollut missään hänen runoteoksistaan. Internetissä useilla verkkosivuilla ja keskustelupalstoilla on siteerattu kyseistä runoa. Sen tekijäksi on joka taholla laitettu Tommy Tabermann, mutta missään ei mainita teosta, josta runo löytyisi.
Varauksesi viimeinen noutopäivä on ollut tosiaan eilen 27.9.2018. Kysymyksesi otimme käsittelyyn tänä aamuna. Tällöin varauksesi oli jo ehditty poistaa varauksista ja lähettää takaisin kotiyksikköönsä.
Jatkossa vastaavanlaisissa tilanteissa neuvon Sinua ottamaan suoraan yhteyttä kirjastoon soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Tällöin asia voidaan hoitaa heti, ja tarpeen vaatiessa keksiä sopuratkaisu. Esimerkiksi jos pääset noutamaan varauksesi seuraavana päivänä, noutopäivässä voidaan sen verran joustaa. Tämä edellyttää kuitenkin ettei varaukseesi ole suurta varausjonoa.
Kirjaston yhteistiedot:
Nurmijärven pääkirjasto: puhelin 0403172500 ; sähköposti: kirjasto@nurmijarvi.fi
Klaukkalan kirjasto: puhelin 0403172550, ; sähköposti:...
David Mitchellistä löytyy melko niukasti tietoja. Hello, Hello, Hello –ohjelman jälkeen hän on ollut Neil Hardwickin kanssa käsikirjoittamassa humoristista piladokumenttia Finlandisation (1974), viihdeohjelmaa Merirosvoradio (1974 -1975) sekä kymmenosaista englannin kielen kurssia/sketsisarjaa Alright? Alright! : hauskaa englantia aikuisille Ylelle v. 2005. Hän on toiminut myös käsikirjoittajana lyhytelokuvassa Helsinki Design (1982). Mitchellin nykykuulumisista ei löytynyt tietoa.
Hello, Hello, Hello https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/hello-hello-hello
Merirosvoradio https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/08/merirosvoradio-parodioi-kattavasti-koko-mediakenttaa
Alright? Alright! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/alright-...
Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina...
Kysymyksesi edellyttää lain tulkintaa, jota kirjasto ei voi tehdä. Tässä linkki perustuslakiin http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Sen viides luku käsittelee tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa.
Vaalilain §143 käsittelee presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvää estyneisyyttä tai kuolemaa. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714.
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Juttu "Lähiöstä kasvaa romaani" löytyy tiistaina 18.9.2018 julkaistusta Turun Sanomista. Pernoon sijoittuvan romaanin on kirjoittanut Noora Vallinkoski, ja teoksen nimi on "Perno Mega City".
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
