Kyllä voi. Korian kirjastossa on kaksi tulostinta asiakaskäyttöön. Niistä lasten ja nuorten osastolla olevasta monitoimilaitteesta voi tulostaa myös A3-tulosteita.
Etälukio-sivustolla mainitaan tällaisia haasteita:
kaste (lapsi- vai aikuiskaste?)
virkakäsitys (selibaatti?, naispappeus?, paavin asema?)
ehtoollinen (katolisen kirkon muuttumisoppi, ehtoollisen merkitys)
kristillisiä kirkkoja ja suuntia yhä useita satoja
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_6_1.html
Tarkempaa tietoa löytyy esim. kirjasta Ekumeeninen kasvatus: mitä opimme toisiltamme (toimittaneet Antti Laine ja Mirkka Torppo), 2010
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan...
Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015)
https://areena.yle.fi/1-50066859
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
Eri aikoina valmistetuissa kirjoissa on erilaisia ikääntyviä osia. Hyvälaatuinen ns. lumppupaperi on erittäin kestävää, eivätkä sadatkaan vuodet välttämättä aiheuta muuta kuin yleistä kuivumista ja haurastumista. Eri aikoina on kirjoja kuitenkin valmistettu myös muista materiaaleista, joista erityisesti pula-aikojen halvat laadut saattavat hapertua murusiksi vuosikymmenissä. Ratkaisevaa kaikkien papereitten kestävyydelle on auringonvalon määrä, lämpö ja kosteus. Mitään näistä ei saisi olla liikaa. Ihanteelliset olosuhteet paperin kestävyydelle on tasaisen viileässä, pimeässä ja sopivan kosteassa ympäristössä. Paperin pH-arvon eli happamuuden on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Paperista Wikipediassa.
Myös painomusteet ikääntyvät...
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-...
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi.
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Tahatonta väärien sanojen sanomista nimitetään parafasiaksi. Jos sana alkaa oikealla kirjaimella tai tavulla, kyseessä on formaalinen parafasia. Siinä väärä sana liittyy kohdesanaan fonologisesti (kynä > kylä). Verbaalisessa parafasiassa sana korvautuu ymmärrettävällä sanalla, jonka merkitys ei sovi tilanteeseen (kynä > tuoli). Semanttisessa parafasiassa sana liittyy merkitykseltään kohdesanaan (kynä > vihko). Fonologisessa parafasiassa sana kattaa yli puolet kohdesanasta, mutta ei muodosta suomenkielistä sanaa (kynä > kymy). Foneemisessa parafasiassa sanan äännerakenne muuttuu artikuloinnin vaikeuden vuoksi (kynä > kyä). Ilmiön taustalla on tavallisesti aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö.
Lähde:
Katja Tanninen, Sujuvan...
Etsitty kirja lienee Judith Kerrin Mouku pelkää pimeää.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9511074490
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten...
