Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Kupittaan savella oli tuotannossaan myös eläinfiguureja. Niitä ovat muovailleet ainakin Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Anja Salonen-Rantanen. Ainakaan näistä kirjoista krokotiili- tai sisiliskohahmoa ei kuitenkaan löytynyt:
- Kupittaan Savi / Tuula Salakari ja Harri Kalha (2011)
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy (1996)
Se ei ollut myöskään laatutavara.com-sivuston Kupittaan saven figuureiden joukossa. Sivustolta voi etsiä myös muiden valmistajien figuureja.
https://www.laatutavara.com/tuote-osasto/koriste-esineet/figuurit/page/2/?filter_valmistaja=kupittaan-savi
Luettelo Kupittaan saven signeerauksista löytyy signaturer.se-sivustolta. Yksi MH -signeeraus joukossa on (Maria Hillasto), mutta aika eri tavoin muotoiltuna...
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/huppari
https://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/...
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Seuraavat teokset löytyivät Finna-tietokannasta https://finna.fi/ ja ovat kaikki saatavissa myös Helmet-kirjastosta.
Tapani Sopanen: Reijo Blommendahl, Tehtävä Sahalinilla, Aikamedia 2017. Blommendahl on työskennellyt pitkään Fida internationalin palveluksessa Japanissa.
Magnus Londenin ja Ulla-Leena Lundbergin Siperian matkakertomuksista saattaa löytyä jotain myös Sahalinin saaresta.
Magnus Londen: Maan ääriin, kertomuksia Siperian matkoilta, Like 1998.
Ulla-Leena Lundberg: Linnun siivin Siperiaan, Gummerus 1994 ja 2018.
Ihmisen suku osa 2, Kivikauden ihmiset, ja osa 5, Nykyiset alkuperäiskansat, WSOY 1994 ja 1995.
Maapallo, Maantieteellinen tietokirja,kuvia ja kuvauksia. Seitsemäs osa : Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia, Sisä-Aasia...
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä...
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Voit palauttaa ja lainata nuotit uudelleen missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uudelleen lainaaminen onnistuu, jos lainattavaan aineistoon ei kohdistu varauksia.
Lainaamisesta ja palauttamisesta saat lisää tietoa Vaskin verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana ja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Tuntomerkit sopivat useampaankin kappaleeseen, mutta tässä joitakin kollegoiden ehdotuksia:
- Santanan Europa
- Love-yhtyeen kappale A House is not a Motel
- David Bowien Space Oddity
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
