Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon kirja Terveyssatuja, josta on ilmestynyt kolme painosta vuosina 1927, 1943 ja 1951?
Myöhemmissä painoksissa on kuvitus, kansikuvakin on erilainen.
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Hei!
Kyseessä voisi olla K.M. Peytonin Christina-sarja, joka on suomennettu 80-luvulla. Englannin maaseudulle sijoittavan neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpotyttö Christina, joka muuttaa 12-vuotiaana Flambardsin kartanoon enonsa ja serkkujensa Markin ja Willin luokse. Will on kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä. Kirjoissa kuvataan maaseudun kartanoelämää 1900-luvun alkupuolella sekä ensimmäisen maailmansodan vaiheita.
Kansikuvat ja tarkemman kuvauksen sarjasta voit lukea Saran kirjat -kirjallisuusblogista. https://sarankirjat.blogspot.com/2013/02/km-peyton-iki-ihana-christina-sarja.html
Ien-sanalla on juuret ikivanhassa suomalais-ugrilaisessa sanakerrostumassa. Sanalla on vastineet sukulaiskielissä, esimerkiksi unkarin íny, syrjäänin an, pin-an, viron ige (-med), inkerin ien ja karjalan ijen, igen. Suomalais-ugrilainen kantasana on mahdollisesti ollut iken tai iken.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS, 1992)
Etimologia szótár. Magyar szavak és toldalékok eredete (2006)
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Ota yhteyttä asuinkuntasi rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista ja säilyttämistä sekä edistää viihtyisää asumista ja turvallista ja terveellistä ympäristöä. Sen tehtäviin kuuluvat mm. neuvonta ja ohjaus lupa-asioissa sekä lupamenettelyt.
Valitettavasti en löytänyt täysin kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähin mikä sopii juoneltaan ja julkaisuajankohdaltaan kuvaukseesi on Marion Dane Bauerin teos "On my Honor" (1986). Kirjassa Joel haastaa kaverinsa Tonyn uintikisaan ja uituaan maaliin Joel huomaa Tonyn kadonneet. Tarkemman juonen voi lukea teoksen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/On_My_Honor
Kirjaa ei näytä olevan saatavilla Suomen yleisissä kirjastoissa, mutta sen voi ostaa Amazonin verkkokaupasta:
https://www.amazon.com/gp/product/0440466334/ref=x_gr_w_bb?ie=UTF8&tag=x_gr_w_bb-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=0440466334&SubscriptionId=1MGPYB6YW3HWK55XCGG2
Lukijalta saimme vihjeen, että kirja on K.M....
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Jacgues-Yves Cousteaun ja Émile Gagnanin kehittämä sukelluslaitteisto lienee vuodelta 1943. Tuotantoon laite tuli vuonna 1946 nimellä Agualung.
Lähteet:
Cousteau, Jacgues-Yves: Hiljainen maailma: ihmiskalana meren syvyyksissä
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän...
Riisi säilyy keittämättömänä noin vuoden. Sitä saa kuitenkin syödä parasta ennen -päiväyksen mentyäkin, mutta kannattaa varmistua aisteja käyttämällä, että se on vielä käyttökelpoista.
Keitetty riisi säilyy jääkaapissa oikein säilytettynä noin kaksi päivää.
Lisää riisin säilyvyydestä: https://yhteishyva.fi/artikkeli/parasta-ennen-merkinnat-ja-elintarvikkeiden-sailyv/article-34090
https://yle.fi/uutiset/3-5684636
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta löytyy Harri Hautajärven kirja ”Autiotuvista lomakaupunkeihin”, joka kertoo Lapin matkailun arkkitehtuurihistoriasta. Kirjassa on pieni kuva Saariselän retkeilykeskuksesta, jota nimitettiin tunturihotelliksi vuonna 1985. Lisäksi kokoelmasta löytyy pienpainatteita, joissa näkyy hotellin kuvia. Valitettavasti ei voi varmasti sanoa, että kuvat olisivat siltä ajalta.
Finnan -hakupalvelusta löytyy yksi kuva vuodelta 1975. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Inarin+matkailuhotelli&type=AllFields&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Seppo J. Partasen sivuilta löytyy myös yksi kuva, tosin vuodelta 1956. http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37Inarin kunnankirjaston kokoelmista löytyy muutamia kirjoja, joissa voisi olla kaipaamiasi kuvia. https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=Inarin+matkailuhotelli&op=and&idx=kw&q=&op=and&idx=kw&q=&do=Haku&limit-yr=&limit=&limit=&multibranchlimit=&sort_by=pubdate_dsc&limit=&limit=&limit=&limit=Lähihistoriamme näyttää olevan...
