Voisikohan kyseessä olla Ranpo Edogawan Nojatuoli-ihminen, joka löytyy suomeksi kokoelmasta Parantava nauru (Tajo, 1963)?
Mikäli omasta kirjastostasi tätä ei enää löydy, kannattaa kysellä kaukolainamahdollisuutta!
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
http://rainer-maria-rilke.de/06d018schlussstueck.html
Kyseessä on ehkä ollut Patrick Schoenmakerin animaatio "The Adventures of Indiana Jones". Kysymykseen voi varmemmin vastata Yle tietopalvelu ks. https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop35996/tietopalvelu
Häpeän tunnetta ja siitä selvitymistä sekä itsetunnon kehittämistä käsittelee Ben Malisen Elämää kahlitseva häpeä (2010). Kai Vakkurin Syyllisyys, häpeä, syyllistäminen (2011) tutkii näitä tunteita sekä minäkuvaa ja sen kehittämistä sekä elämänhallintaa. Muitakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on eri näkökulmista esim. hengellinen häpeä (Kettunen, Kätketty ja vaiettu) tai psykoanalyyttinen kirjallisuus aiheesta. Vähän toisen tyyppinen, mutta ehkä hyödyllinen teos voisi olla Kaisa ja Simo Kuurnen Sisäisen orvon viisaus : kuinka löydän kotiin, joka keskittyy oman itsen tuntemukseen ja arvostamiseen.
Suomen mielenterveysseuran sivuilla on paljon materiaalia, tietoa ja neuvoja, miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua....
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Kysymyksessä kerrottujen seikkojen perusteella kirjaa on vaikea löytää. Onko kyseessä suomalainen kirja vai onko kyseessä suomennos? Lastenkirjainstituutin internetsivun kysy meiltä -lomakkeeseen voi kuitenkin jättää kirjasta hakupyynnön.
Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tampereella sijaitsevasta Lastenkirjainstituutista. Hakukysymyksen voi kirjoittaa lastenkirjainstituutti.fi -sivun kysy meiltä -lomakkeeseen, joka on sivun Kirjasto-otsikon alla. Kirjaa voi myös hakea selaamalla kansikuvia Kirjasammon sivulta, www.kirjasampo.fi
Yksi vaihtoehto voisi olla kollegani ehdotus, eli Gunnel Linden lastenkirja Keinutuolimatka (suomeksi 1965). , Siinä ei ole varsinaisesti aarrekarttaa, vaan kartta nimeltä Sisämaailma, jonka yksin kotona oleva tyttö piirtää omasta kodistaan ja jossa hän seikkailee. Kartalta löytyy mm. Vuodeniitty, jossa on kuperkeikkakuoppa ja korvatyynykukkula sekä Raidallinen mattotie ja Lipastoluoto.
...
Hei!
Sanonta "lukea kuin piru raamattua" tarkoittaa lukutapaa, jossa suurennuslasilla haetaan vain omaa näkökantaa puoltavat kohdat eli tulkitaan tekstiä tahallaan väärin.
Kyseessä on ilmeisestikin Otto Mannisen runo Alla kotikuusen. Runo on julkaistu nimimerkillä O. M. Savokarjalaisen osakunnan albumissa Koittaressa vuonna 1899. Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Alla on linkki runoon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108548?term=Alla%20kotikuusen&page=9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Saamen kielen opetusta järjestetään Helsingin yliopiston humanististen koulutusohjelmien valinnaisten opintojen puitteissa. Ota yhteyttä opiskelijaneuvontaan sivulla https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opiskelijaneuvonta ja löydä infopisteet Helsingissä. Keväällä 2020 järjestetään pohjoissaamen jatkokurssi (ZSA122).
Lapsille saamea opetetaan Pasilan peruskoulussa ja päiväkoti Susannassa, ks. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/helsi…
Petunjauhattaja-runo sisältyy Heikki Asunnan runokokoelmaan Sudenmarja (1950).
Teos kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
tällä hetkellä ei ole tietoa suomennetaanko Janet Evanovichin dekkareita lisää. Viimeisin suomennettu dekkari näyttää olevan vuodelta 2015 Yhdestoista hetki. Sarjan kustantajana Suomessa on WSOY. He eivät ole vielä vastanneet kysymykseeni Evanovichin jatkosuomennoksista.
Evanovichin dekkarit (suomen kielellä) Helmet.fi:n listauksena, https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/aEvanovich%2C+Janet+/aevanovi…?
Kirjojan esilläolo kirjakaupassa riippuu kirjan kustantajan ja kirjakauppiaan välisestä sopimuksesta. Kyseessä on siis eräänlainen liikesalaisuus, onhan kyseessä liiketoiminta. Monesti kirjat ovat kustantajien näytekappaleita, jotka sovitun ajan kuluttua palautetaan kustantajan varastoon. Aila-Liisa Laurilan(2005) tutkimuksessa "Bittejä paperilla. Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000 -luvun alussa" (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/92591/gradu00544.pdf?seque…) kerrotaan myös tästä sopimusmenettelstä.
Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin:
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
Pasilan kirjavarastosta löytyy, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373). Varaston käsikirjaston teoksia voi käyttää Pasilan kirjaston tiloissa. Kysy henkilökunnalta neuvoa, kun tulet kirjastoon.
Sinuhe egyptiläisen pariksi voisi sopia toinen historiallinen romaani, jossa tutkaillaan politiikkaa, uskontoa tai ihmisyyttä. Mahdollisia vastinpareja voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Orhan Pamuk: Valkoinen linna
Virginia Woolf: Orlando
Umberto Eco: Ruusun nimi
Robert Graves: Minä, Claudius (tästä Waltarin on sanottu ottaneen vaikutteita Sinuhe egyptiläiseen)
Henryk Sienkiewicz: Quo vadis - kertomus Neron ajoilta
Jaan Kross: Keisarin hullu
Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin.
Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html
Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html
Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
