Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi hakea listoja eri kielille käännetyistä suomalaisista kauno- ja tietokirjoista. Hakuja voi muokata eri rajoittimilla.
Alla olevassa linkissä on lista tähän mennessä (2/20) suomesta italiaksi käännetyistä aikuisten kaunokirjallisista teoksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Sofi Oksasen Koirapuiston (2019) käännösoikeudet on myyty toistaiseksi jo 20:lle kielelle. Teos tullaan kääntämään ruotsiksi, sekä usealle muulle kielelle.
(Päivitetty 1.3.2023) Teos on käännetty maaliskuuhun 2023 mennessä 18:lle kielelle, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN ja oikeuksia on lisäksi myyty 8:lle kielelle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämältä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löydät listan käännöksistä ja käännösoikeuksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Valitettavasti kirjastosta ei pysty e-kirjoja lainaamaan ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Vapaata e-kirjamateriaalia löytyy kyllä myös jonkin verran, esimerkiksi tätä kautta löydät niitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=asc&f%5B0%5D=language%3Afi. Mutta kirjaston kirjojen lainaamiseen tarvitset kortin.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin runosta Little Gidding IV näin:
[---] Rakkaus.
Se Kätten peitenimi on
ja kätten työtä neuolomus
on liekkipaidan - [---]
T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Yrjö Kaijärvi et al., Otava, 1972, s. 176)
Ville Repo on myös suomentanut Little gidding -runon. Hänen suomentamanaan sama kohta kuuluu näin:
[---] Rakkaus.
Se kätten outo Nimi on
ja niiden neulomus
on liekkipaita armoton, [---]
Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992, s. 180)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
LTO on lyhenne puolustusvoimien termistä lääkärintarkastusohje. D viittaa tästä ohjeesta poistettuun D-luokkaan. Nykyisen LTO:n mukaan ”aiempien ohjeiden mukaan D-luokkaan kuuluva vapautettiin pysyvästi asevelvollisuuden suorittamisesta. Luokitusta käytettiin, kun sairaus tai ominaisuus oli luonteeltaan pysyvä sekä aiheutti merkittävät toimintarajoitukset.” Lähde: https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-Terveystarkastusohje2012.pdf/d8fec7e9-1178-44bf-8b6e-cdd9fd585ec3
54 tarkoittaa perusterveydenhuollon kansainvälisessä luokittelussa proteesin asennusta tai poistoa, ompelua tai kipsausta. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/ICPC2%20FIN%20v.5.0%20Fin%20%282016%29.pdf ...
Nimistä löytyy paljon tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. https://www.kirjastot.fi/kysy
Juho ja Juhani -nimiä on myös kysytty.
Vastaus Juho -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Vastaus Juhani -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Ehkä Juhoni nimeä ei ole toivottu nimilautakunnalta. https://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet
Olisi melko hankala liittää omistusliite nimeen Juhoni. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/omistusliitteet/ohje/489
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Helmet-kirjastoista löytyvät äänitykseen sopivat nauhurit ovat käytettävissä vain kirjaston tiloissa eikä niitä saa kotilainaan.
Zoom-nauhuri Tikkurilan kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2409006__Snauhuri__P0%2C3__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Zoom-nauhuri Myllypuron kirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179120__Snauhurit__P0%2C3__Orightresult__X3?lang=fin&suite=cobalt
Tarvittaessa saat lisätietoja kirjastosta, jossa nauhuri sijaitsee. Muualla kuin kirjaston tiloissa käytettäviä äänityslaitteita ei valitettavasti ole.
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma...
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Kaarina Valoaallolta ilmestyy uusi teos tänä keväänä Poesia-kustantamolta. Voisit lähettää viestisi kirjailijalle kustantamon kautta.
Osuuskunta Poesian yhteystiedot löydät täältä:
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sen-sadun-nimi-1 .
Sadun nimi vaihtelee, nimellä Kun kettu sai valkoisen hännänpää, se on kirjassa Suomen lasten eläinsadut
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimellä Ketun valkoinen hännänpää satu löytyy esimerkiksi seuraavasta K. Merikoski: Suomen kansan eläinsatuja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kirjaa lukematta on vaikea sanoa mistä on kyse, eikä esimerkiksi googlaaminen tuota tulosta. Kaunokirjallisuus eli fiktio ja sen henkilöt, tapahtumat ja kieli toimivat omien lakiensa mukaisesti. Parhaiten vastaus löytyy itse kirjasta perehtymällä sen maailmaan ja kieleen. Joskus fiktio muistuttaa hyvinkin paljon oikeaa maailmaa eli faktaa, joskus kirjan tarkoitus on luoda uusia maailmoita ja jopa jättää lukija hämmenyksen valtaan.
Ällänsakareista voisi olla mahdollista kysyä myös kirjailijalta itseltään, mikäli hän on halukas avaamaan termiä. Kirjailijaan saa yhteyden facebookin kautta Kirjailija Antti Leikas -sivuilta, osoite https://www.facebook.com/kirjailija.anttileikas/
Parhaita lähteitä tällaisten tietojen etsimiseen lienevät tilastokeskus, eläketurvakeskus sekä ennen muuta Euroopan komission julkaisu- ja asiakirjatietokanta ja tilastotietokanta:
http://tilastokeskus.fi/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tilastotietokan…
https://ec.europa.eu/social/home.jsp?langId=fi
https://ec.europa.eu/info/statistics_fi
