Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kun Salattujen elämien televisiointi alkoi 25.1.1999, Katso-lehti valotti ohjelman luonnetta ja nimeä lukijoilleen seuraavasti: "Kolmikerroksisen talon kuuden asunnon asukkailla on salaisuuksia ja unelmia, joita he eivät halua paljastaa naapureilleen eivätkä aina edes lähimmille ystävilleen ja rakkailleen." (Katso 4/1999)
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta ymmärtääkseni opettaa -verbi tarkoittaa opettamista joka mielessä, ei siis vain hyvin asioiden opettamista. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/opettaa ja Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnan lomake https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta.
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Useiden lähteiden mukaan näyttäisi siltä, että suosio olisi jonkin verran laskussa.
Asiasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi näistä lähteistä:
https://www.marmai.fi/uutiset/miljoonat-jattivat-facebookin-varsinkin-nuorten-kayttajien-maara-vahentynyt-parissa-vuodessa-selvasti/3345533e-6b30-36ca-a6bd-873ecaabd2a3
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/716265ce-0039-482f-a2e1-2a7a5267d7d7
https://www.socialmediatoday.com/news/internal-research-shows-that-facebook-usage-is-in-decline-in-favor-of-inst/559366/
Voice-overiksi kutsuttua audiovisuaalisten ohjelmien kääntämisen menetelmää, jossa alkuperäinen puhe on jätetty dubbauksen alle, käytetään yleisesti Puolassa, Baltian maissa ja joissain muissa Itä-Euroopan maissa.
Lähde:
Maija Heikkilä, Tekstitysten laatu av-kääntäjien keskusteluissa ja blogeissa
Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen. Ilman hautausta aikaa voidaan myös pidentää 1-25 vuotta.
Koska lämpötila vaikuttaa ruumiin maatumisaikaan, saattaa tämä käytäntö vaihdella hieman eripuolilla Suomea, mutta pääsääntöisesti haudat voidaan ottaa uudestaan käyttöön 20-30 vuoden kuluttua hautauksesta.
Aiheesta voi lukea tarkemmin vaikkapa näistä lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-5636320
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/haudanhallinta-aika2
https://www.ts.fi/...
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Myös kirjastotyössä suositaan sulun aikana vahvasti etätöitä. Lainattua aineistoa ei nyt tarvitse palauttaa. Aineistojen laina-aikaa jatketaan automaattisesti eikä sulun aikana tule myöhästymismaksuja.
Kirjaston henkilökuntaa on siirretty osin muihin tehtäviin, joten he eivät välttämättä ole töissä juuri kirjastossa.
Olisikohan kyseessä ehkä TV1:ssä vuonna 1983 esitetty Veli-Matti Saikkosen ohjaama Maailman viimeinen perhe?
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1430354
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan...
Tutkimistani kirjallisista ja verkkolähteistä en onnistunut löytämään vahvistusta tällaiselle teorialle. Ruumiinkielen ja eleiden merkitykset voivat toki ajan myötä muuttua, mutta pystyyn nostetun keskisormen näyttäminen on siinä määrin universaalisti loukkaavaksi tulkittava ele, että ainakin itse yrittäisin osoittaa ihastumista johonkuhun jollakin muulla tavalla kuin keskisormin - ainakin niin kauan kuin alkaa löytyä selviä todisteita laajasta kulttuurisesta yhteisymmärryksestä sen suhteen, että kahden keskisormen näyttämisellä on kysymyksessä kuvaillun kaltainen myönteinen merkityssisältö. Jonkin yksittäisen alakulttuurin piirissä tällainen saattaisi ehkä olla tulla kyseeseen, mutta rohkenisin epäillä, että koko yhteiskunnan...
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Isompiin kirjastoihin soittaessa on suurempi todennäköisyys saada joku langan päähän nyt kun kirjastot on suljettu. Pyrimme kyllä vastaamaan puheluihin ennen kuin puhelu ohjautuu automaattiseen ääniviestiin.
Kysytyn maksuttoman Wordin (mutta onkohan siinäkin vain se koekäyttöaika maksuton?) voinee ladata täältä https://products.office.com/fi-fi/free-office-online-for-the-web mutta emme osaa sen käytössä neuvoa - varsinkaan etänä - koska meillä ei ole tuosta ohjemasta käyttökokemusta.
Monet turvaohjelmat varoittavat kun koneeseen ollaan lataamassa jotain, joka ei ole koneen omasta sovelluskaupasta hankittu. Hyvä harkinta on tässäkin aina tarpeen.
Jos haluaa kokeilla jotain muuta maksutonta mahdollisuutta, esim. Apachen...
Valitettavasti jos olet käyttänyt kirjastokorttiasi viimeksi vuonna 2016, se on vanhentunut. Kirjastokorttien uusimista muilla keinoin kuin henkilökohtaisesti kirjastossa käymällä tutkitaan parhaillaan koronan aiheuttaman sulun vuoksi. Normaalisti henkilökohtainen käynti kirjastossa on välttämätön.
Seuraa tilannetta Helmetin koronatiedotteesta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasi…
