Meillä ei valitettavasti ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Voimme antaa sinulle vain lähteitä, joista ehkä löydät osviittaa kysymykseesi. Esimerkiksi Potilaan Lääkärilehdessä mainitaan elinaikaennuste:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/22/41/309/sll372017-2002.pd
Lisää lähteitä aiheesta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/maksasairaudet
Raul Reimanin sanoittamaa ja säveltämää kappaletta Viimeinen heinäkuu ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4625206#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle....
Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Hei,
kirjastot ovat kirjastoja, eivätkä asianajotoimistoja. Ne eivät voi vastata kysymyksiin, jotka edellyttävät laintulkintaa. Kirjastot antavat käyttöönsä lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja, mutta ne eivät voi ottaa kantaa siihen, miten lakia yksittäistilanteessa tulkitaan tai sovelletaan. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat esimerkiksi lainvalmistelijat.
Tässä tapauksessa sovellusohjeet tulevat todennäköisesti joko sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kannattaa siis olla yhteydessä näihin tahoihin.
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Lainoja ei pidä palauttaa kirjaston palautusluukkuun tai postilaatikkoon/postiluukkuun nyt kun kirjastot ovat suljettuja, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien...
Uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Näin ollen poikkeustilanteen aikana ei voi saada kirjastokorttia. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia,
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
En löytänyt suomennusta lainauksesta. Kālidāsan suomennettua runoutta on myös teoksessa Jasmiiniyöt: eroottista runoutta Intiasta (toim. V. Hämeen-Anttila, Basam Books 2000): http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=85e9a283-edda-45bb-897e-c5c4a413bb35&LanguageID=&Country=
Mieskarkilla tarkoitetaan hyvännäköistä, seksikästä ja usein vähäpukeista miestä. Esimerkiksi suomalaisen futsal-seuran poikakalenteri on nimetty Mieskarkiksi: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4e5a4cf0-654a-47e2-9548-790213e3b030
Mieskarkki juontuu englannin kielen sanasta "eye candy", silmäkarkki, jolla on niinikään viitattu houkuttelevan tai viehättävän näköisiin ihmisiin.
Ratkaisijat-ristikkofoorumin mukaan mieskarkki-vihjeellä voidaan myös etsiä karkkia, jolla on miehen nimi: https://www.ratkojat.fi/hae/mieskarkki
