Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Gargamel-velhon nimi viittaa ranskan kielen sanaan 'gargamelle'. Se on vanha, kansanomainen kurkkua (kehon osaa, ei vihannesta) tarkoittava sana. Erisnimenä Gargamelle esiintyy Francois Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamissa, Gargantua- ja Pantagruel-jättiläisistä kertovissa kirjoissa. Niissä Gargamelle on Gargantuan äiti.
Le Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales: https://www.cnrtl.fr/etymologie/gargamelle
Wikipedia: https://fr.wikipedia.org/wiki/Gargamel
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Rabelais
Violeta Parran laulusta Gracias a la vida on kaksi suomennosta.
Muun muassa Liisa Tavin esittämän laulun Elämälle kiitos on suomentanut Jaana Lappo.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5085772
Pentti Saaritsan suomennos on nimeltään Miten voin kyllin kiittää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4619814
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Hei,
Kiitos ajankohtaisesta ja monia askarruttavasta kysymyksestäsi. Olemme yrittäneet etsiä luotettavaa tietoa mm. ottamalla yhteyttä THL:ään,
mutta valitettavasti he ovat tällä hetkellä niin kiireisiä, etteivät pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yksityiskohtaisesti. Monista lukemistamme
lähteistä selviää, että iän myötä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee.
Sairastumisherkkyydessä on myös yksilöllisiä eroja. Tähän mennessä lapset ovat sairastuneet covid-19-virukseen aikuisia vähemmän. Syytä tähän ei vielä
tiedetä. Perimä ja geenit voivat vaikuttaa vastustuskyvyn muodostumiseen. Julkisuudessa on spekuloitu myös veriryhmien vaikutuksesta vastustuskykyyn. Kehoitamme katsomaan THL:n sivustoa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja...
Federico Fellinin elokuvasta Orkesteriharjoitus (Prova d'orchestra, Orchestra Rehearsal, 1979) tehtyä tallennetta ei löydy Suomen kirjastoista missään tallennemuodossa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota kannattaa etsiä nettikaupoista, tosin tällöin tekstitys on englanniksi.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119029
https://www.imdb.com/title/tt0079759/
kyseessä lienee Martti Sirolan Apassit albumi. Kansi väreissä ja sisältö mustavalkoinen.
Alta löytyvän linkin takaa löytyy Ylen juttu tekijästä ja siitä löytyy myöskin Apassit albumin kansikuva.
https://yle.fi/uutiset/3-10023887
PIN-koodin eli tunnusluvun saa käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kirjaston kiinniolon aikana voit saada tunnuksen kirjautumista vaativien e-aineistojen käyttöön. Tunnus on väliaikainen ja se poistetaan kirjastojen avauduttua.
Lapin kirjastojen e-asiakastunnuksen saat soittamalla arkisin kello 9 – 15 numeroon 050 315 1485 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi.
https://lapinkirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot#kirjastokortti
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
Kirjastokortilla voit käyttää vain sen kirjaston palveluja, jossa kortti on sinulle tehty.
Mikäli Helmet-korttisi on vielä voimassa voit uusia unohtuneen PIN-koodin Helmet.fi:n kirjautumissivulla, edellyttäen, että asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Pysyvän uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa, kun kirjastot avautuvat.
Jos sinulla ei ole voimassa olevaa Helmet-korttia, voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja.
Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096
Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948).
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Marja-Tertun rukous -niminen laulu löytyy Kotipiirin lauluja : helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1932. Mahtaako tämä olla etsimäsi? Tarkempia tietoja kappaleesta löytyy Fnna-hakupalvelusta alla olevasta linkistä:
https://www.finna.fi/Record/piki.1167933?checkRoute=1
Tästä on olemassa erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Shinigamit "valkaisevat" eli puhdistavat samalla tavalla kuin valkaisuun tarkoitetut kemikaalit. Sarjan luoja Tite Kubo on sanonut Shūkan Shōnen Jump -lehden haastattelussa (11/2008), että aikoi alunperin antaa sarjalle nimeksi mustaan viittaavan nimen (koska Shinigamit pukeutuvat mustaan Shihakusho-asuun), mutta antoikin sen sijaan valkoiseen viittaavan nimen. Erään teorian mukaan yksi syy olisi ollut Tite Kubon suosikkiyhtye Nirvana. Yhtyeen ensilevyn nimi on Bleach.
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan...
Satu on Leena Erkkilän Kengät. Se on ilmestynyt hänen satukirjassaan Unnukaiset, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972, toinen vuodelta 1973, ja kolmas vuodelta 1981. Se on ilmestynyt myös Kalevi Kalemaan toimittamassa satukirjassa Valkea lintu: satuja rauhasta (1983).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Unnukainen myös Itäkeskuksen kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=...
Kaikilla eläimillä on oma tärkeä tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Birdlife.fi-sivustolle on koottu vastauksia lintujen (myös lokkien) ja ihmisen yhteiselosta esitettyihin kysymyksiin: https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/linnut-ja-ihminen-2/
