Pienessä taloyhtiössä ongelmat usein korostuvat.
Osakkaalla on kuitenkin oikeus poitää kiini seuraavista:
Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:
oikeus osakekirjan saamiseen
oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta Omataloyhtiö
Kannattaa myös lukea...
"Maledetta primaveran" esitti ensimmäisenä italialainen laulaja Loretta Goggi vuoden 1981 San Remon musiikkifestivaaleilla. Hänen levytyksensä julkaistiin singlenä saman vuoden helmikuussa.
Jos kysymyksen loppuosalla tarkoitettiin, löytyykö suomenkielistä versiota "Aikuinen nainen" Helmet-kirjastoista, vastaus on kyllä. Alimmasta linkistä näkee, millä äänitteillä ja nuottijulkaisuilla sävellystä on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmassa.
https://it.wikipedia.org/wiki/Maledetta_primavera/Mi_solletica_l%27idea
https://www.discogs.com/Loretta-Goggi-Maledetta-Primavera/master/44041
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28aikuinen%20nainen%29%20…
Hakusanoilla jännityskirjallisuus tai rikoskirjallisuus ja eläimet löytyy Helmetistä joitakin teoksia. Esimerkiksi Sirpa Tabetin jännärissä Kaikki kaupan juoni pyörii eläinlääkärien ja koirien allergialääkkeen ympärillä. Donna Leonin Pedon palkka nimisessä dekkarissa teemana on lihan tehotuotanto ja tuotantoeläinten kohtelu. Risto Isomäen ekotrillerissä Con rit herää henkiin vanhojen legendojen merihirviö. Eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin tieteisfantasiassa Zoo city - eläinten valtakunta rikoksen tekijät saavat rinnalleen maagisen henkieläimen.
Seuraavilla sivustoilla yllämainittujen teosten arvioinnit:
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa&highlight=sirpa+ta…
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2015/01/donna-...
Kalleimmista maista löytyy monia luetteloita. WorldData-sivustolla Suomi on 17:ksi kallein maa. Luettelo löytyy alta:
https://www.worlddata.info/cost-of-living.php
Numbeo-tietokannassa on vertailtu 119 maata. Sen mukaan Suomi on kalleimpien maiden listalla sijalla 13. Tämän listauksen mukaan kalleimmat maat ovat Sveitsi, Norja,Venezuela, Islanti ja Tanska. Alla linkki lisätietoon Ylen uutisesta (23.1.2015):
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/naissa-maissa-on-kalleinta-ela…
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
On varsin tavallista, että huippupianistit esiintyvät ulkomuistista, ilman nuotteja. Solistiset konsertit ovat hyvin kilpailtu ala. Menestyäkseen muusikot harjoittelevat niin paljon, että teokset ovat sekä melodisessa muistissa että lihasmuistissa, jolloin nuotteja ei tarvita. Nuoteitta soittamisesta on tullut eräänlainen normi, mutta sen ehdottumuus on viime aikoina ollut hieman väistymässä.
Igor Levit (s. 1987) aloitti Beethovenin sonaattien levyttämisen 2012 eli hyvin nuorena - ja vieläpä myöhäisteoksista eli vaikeammasta päästä, johon pianistit yleensä paneutuvat vasta kypsemmällä iällä. Kiitosta saanut kokonaisuus tuli valmiiksi seitsemisen vuotta myöhemmin, joten Beethovenin suhteen hän on eittämättä asiantuntija. Levitin opettajana...
Helppolukuisia kirjoja voisivat olla seuraavat klassikot, joita luetaan mm. usein kouluissa:
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Mika Waltarin Palmu-kirjat, Surun ja ilon kaupunki, Juhani Aho: Rautatie, Aapelin kirjat, Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita melko ohuita, selkeitä kirjoja: Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset, Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit.
Helppolukuisia, vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Sadan sanan tarinoita löytyy...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
En onnistunut löytämään kuin maksullisen englannin kielisen ohjeen verkosta, https://www.ravelry.com/patterns/library/nightingale-4. Selasin kirjastomme käsityölehtiä usealta vuodelta (Suuri Käsityö, Novita, Kauneimmat käsityöt - viimeisestä oli vain uusimmat paikalla) ja käsityökirjoja. Novita-lehden tilaajalahjalehdessä vuodelta 2019 oli villasukkaohje, jossa oli lintuja, sen nimi oli Koivun oksaan korkealle, kirjassa Andrea Rangel, kirjoneuleen uudet kuviot oli pöllökuvion ja kurkikuvion ohje ja kirjassa Jorid Linvik Suuri sukkakirja pöllö-, riekot- ja pikkulintukuviot. Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän ohjeeseen?
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Kysymyksen säkeet ovat Elvi Sinervon runosta Yön tullessa. Alun perin se julkaistiin kokoelmassa Pilvet (Tammi, 1944). Se löytyy myös Sinervo-kokoelmista Runot 1931-56 (Love, 1977) ja Pilvet : runot 1941-56 (Love, 1984).
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-...
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Veikkaan kyseessä olevan Richard Carpenterin kirjat Kaksnoukka ja porkkana (suomeksi 1974) ja sen jatko-osa Kaksnoukka ja taivaan merkit (1975). Jälkimmäisessä horoskooppimerkit ovat merkittävässä roolissa.
