Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
Tähän tapaan kilpikonnasta runoili Lev Khalif (1930-2018). Hieman muunneltuna – ja ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä – runo esiintyy Vasili Grossmanin romaanissa Elämä ja kohtalo:
"Bogolejev kohotti katseensa sellin kattoon, levitti käsiään ja sanoi: - Kuunnelkaahan. Ja sitten hän lausui joikuvalla äänellä:
– Mistä onkaan panssarisi tehty?
kysyin kilpikonnalta, ja konna vastas:
– Pelosta, jonka olen koonnut, tietty,
kas kun se on kaikkein lujin aines!
– Itsekö olette tuon sepittänyt? Dreling kysyi.
Bogolejev levitti taas käsiään eikä vastannut." (s. 603, suomentanut Esa Adrian)
Лев Халиф цитата: Из чего твой панцирь, черепаха? - Я спросил и получил … | Цитаты известных личностей (citaty.net)
Халиф, Лев...
Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmästä katselin tähän kohtaan tarjottuja vinkkejä, jotka kävisivät reunaehtoihisi:
Michelle ja Barack Obama
Mark Levengood ja Jonas Gardell
Inga Magga ja Siiri Magga-Miettunen
Alice ja Rebecca Walker
Nicola ja David Yoon
Attica ja Tembi Locke
Lisäksi ainakin Anita ja Kiran Desai.
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Kahden vuoden takainen eräpäivä teoksen kohdalla tarkoittaa käytännössä sitä, että teosta ei ole palautettu, ja se on perinnässä. Teos on kuitenkin varaajille näkyvissä, koska se saatetaan (teoreettisesti) vielä palauttaa, tai sitä ei ole vaihtoehtoisesti korvattu.
Ennuste teoksen Näky saamisesta ei siis ole hyvä, ja kannattaisikin kenties harkita Näky nyt -teoksen varaamista.
Wilkerson: Näky. 5. painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1588320
Wilkerson: Näky nyt. 6. tarkistettu ja laajennettu painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1679266
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta.
Aakkosellisessa hakemistossa on mukana niin yleiset, erikois- kuin tieteellisetkin kirjastot: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries.
Erilaisista kirjastokimpoista on oma luettelonsa: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium.
Löytyy myös listaus kirjastoista kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city.
Tietosi on poistettu asiakastiedoistamme viisi vuotta sitten, käy kirjastossa hakemassa uusi Eepos-kirjastokortti.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Eepos-kirjastosta. Saat kortin, kun esität henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Se voi olla esimerkiksi passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Lisätietoa Eepos-kirjaston asiakkaalle: https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Olisikohan kyseessä tämä kirja :
TEKIJÄ Treller, Franz, kirjoittaja
TEOS Kuningasten jälkeläinen : seikkailuromaani / Franz Treller ; suomentanut Anni Swan ; kuvittanut Poika Vesanto
PAINOS 3. painos - 4. painos 1957. - 5. painos 1969
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1948
Lastenkirjainstituutin onnet-tietokannassa löytyy kirjan sisällöstä seuraavanlainen tiivistelmä :
Maya-kansan kuningassuvun viimeinen jäsen Hualpa, jolla on kuninkaan merkki rinnassaan ja jonka suojelushenki on pantteri, ryöstetään lapsena kotoaan. Hän joutuu rikkaan espanjalaisperheen huostaan ja kasvaa yhdessä pienen Maria-tytön (Mariquita) kanssa. Hualpaa kutsutaan nyt Pabloksi....
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Kollegamme Merikarvian kirjastossa osasivat vinkata hakuteoksen, joka kertoi ainakin yhden mahdollisuuden nimen taustaksi. Alue on mäntykangasta (en hed), jossa on kasvanut pitkiä mäntyjä. Niistä on saatu hyviä hirsiä (ett timmer) laivanrakennukseen. Merikarvia on aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on ollut suuri.
Lähde:
Waldenström, Stellan
Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria
Björneborg, 2019
Hei!
Toki hankitaan! Jos haluat tarkentaa toivomusta tai tehdä hankintaehdotuksen tietyistä levyistä voit tehdä sen myös tällä lomakkeella: https://formbox.fi/e-form/fi/LPR/a90dd0372c
tai sähköpostiin niko.kolehmainen@lappeenranta.fi tai musiikki.kirjasto@lappeenranta.fi
Ystävällisin terveisin
Niko Kolehmainen / Lappeenrannan kaupunginkirjasto
Musiikkitieteilijä Tina Frühauf kirjoittaa EBSCO:n blogissa että vaikka musiikkia on opetettu ja omaksuttu erilaisin järjestelmin jo paljon aiemmin menneisyydessä, varsinaisena omana alanaan musiikin opetus ja oppiminen on tullut tunnetuksi vasta myöhäismodernista ajanjaksosta eteenpäin. Musiikkipedagogian oppiaine sen sijaan kehittyi järjestäytyneeksi muodokseen niinkin myöhään kuin 1900-luvulla. Ainakin virallisemman määritelmänsä mukaan voi musiikkipedagogeja siis sanoa olleen olemassa viime vuosisadalta lähtien.
Lähde: https://www.ebsco.com/blogs/ebscopost/what-music-pedagogy-universality-…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
