Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org
Yrityksen tietoja on koottu Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -tietokantaan:
http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/kuvaamo/1984
Tietojen mukaan yritys olisi perustettu vuoden 1917 tienoilla ja lopettanut vuoden 1981 tienoilla.
Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyy Keskisuomalaisessa 7.10.1922 julkaistu yrityksen mainos, jossa kerrotaan että Valokuvaamo Päijänne olisi avannut tänään valokuvaamon osoitteessa Torikatu 8:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422746?term=Valo…
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.infoTapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fiLinnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fiVantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi olla Anya Setonin Vihreä hämärä.
Kirjassa nuori Celia Marsdon on juuri mennyt naimisiin, ja muuttaa miehensä kanssa uuteen kotiinsa, perinteikkääseen Medfield Placen kartanoon.
Mutta Celia kuitenkin tuntee usein itsensä onnettomaksi. Hän tuntee kummallista, epämääräistä pelkoa, ja Richard, hänen miehensä, on alkanut käyttäytyä omituisesti, kuin vältellen.
Todelliset syyt ymmärtää vain yksi henkilö, intialainen lääkäri Akananda. Ja Akananda tietää kuinka Celia voidaan pelastaa, kun hän tiedottomana häilyy elämän ja kuoleman rajoilla ja länsimäinen lääketiede joutuu tunnustamaan avuttomuutensa. Celia on saatava palaamaan vuosisatojen taakse; hänen on aikaisemmassa hahmossaan, 1500-luvun Celiana elettävä menneet...
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Kantakorttien yksityiskohdissa voi olla vaihtelua, riippuen tietojen kirjaamisajasta ja kirjurista. Tyypillisesti kantakortteihin tietoja olisi kirjannut komppanian kirjuri, vaihtelevissa olosuhteissa ja joskus kiireessä. Esimerkiksi kesän 1944 tietoja ei ole välttämättä ehditty kirjata riittävällä tarkkuudella. Tietojen kopioinnissa on voinut myös sattua virheitä.
Lisätietoja kantakorteista Arkistojen portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ohjeita_kantakortin_merkint%C3%B6jen_tulkintaan
Sotilaskantakorttijärjestelmään liittyvät ohjeet:
(1935). Ohjeet sotilaskantakorttijärjestelmän pitämisestä. Puolustusministeriö.
(1945). Puolustuslaitoksen kantakorttiohjeet:...
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (...
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/...
Hei!
Parhaita ja tarkimpia matkustusvinkkejä kannattaa kysyä matkatoimistoista. Matkaoppaat auttavat myös matkan suunnittelussa. Como-järven alueelta löytyy vain englanninkielisiä matkaoppaita, kuten esimerkiksi Milan & the lakes (Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344645).
The rough guide to Italy -matkaoppaan (12. painos. Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248514?lang=fin) mukaan Comolle päsee esimerkiksi lentämällä Milanoon. Lentoasemalta voi ottaa junan kohti Milanoa ja vaihtaa Saronnossa junaa kohti Comoa. Nettihaulla How to get to Magrezza saa vaihtoehtoja sille, miten Comosta pääsee Magrezzaan.
Solferinon taistelussa kaatuneiden luut löytyvät...
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen tapahtuu henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
