Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella...
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
On koko joukko eri lauluja, joiden nimi on Jos sinut saan.
On Olavi Virran esittämä laulu, joka on käännös kappaleesta Be My Love (säv. Nicholas Brodzsky, suom. Kaarlo Valve). Sama sävelmä tunnetaan myös Saukin suomennoksena nimellä Rakkahin, ja tämä versio on nuottina mm. kokoelmassa Suuri toivelaulukirja 9.
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
Mitään muista hakuun tarttuneista Jos sinut saan -laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina:
- Reino Markkulan sävellys ja Saukin sanoitus, levyttänyt mm. Four Cats (1965) ja Esa Nieminen (1994). Laulun alkusanat ovat Jos kuu katoaa.
- Simo Silmun sävellys ja sanoitus, levyttänyt Yölintu-yhtye (2007).
- Jukka Kilposen sävellys ja sanoitus. Esittäjä on Loikkarit-yhtye (1995).
- Beni...
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista...
Yrjö Kallinen on yksi teoksen toimittajista ja johdannon kirjoittajista yhdessä Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen kanssa. Kirjan luettelointiajankohtana kenttään 245 saattoi laittaa vain ensimmäisen tekijän nimen, mikäli tekijöitä oli enemmän kuin kolme, sekä [et al.] merkinnällä ilmaistiin, että tekijöitä oli enemmän. Muut kirjoittajat ja toimittajat on tässä luetteloinnissa ilmaistu lisäkirjauksissa.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Niin kuin kiitetyn Juudas Iskariot -tutkielman Judas : the troubling history of the renegade apostle (USA:ssa Judas : the most hated name in history) mainiossa teoksessaan huomauttaa, juutalaisessa kulttuurissa etunimi Juudas on yhä käytössä. Suosituimpiin nimiin se ei ehkä kuulu, mutta kantajia sillä edelleen on. On hyvä huomata, että juutalaisuudessa nimeen ei liity sellaista petturuuden painolastia kuin kristityssä maailmassa. Samoin kannattaa pitää mielessä, että meille länsimaisista kielistä tutut nimen muodot variaatioineen (Judas, Judah, Jude, Juudas jne.) eivät sellaisinaan esiinny hepreankielisessä Israelissa, jossa vastaava nimi on Yehudah ja sen modernisoitu versio Yehuda.
Kappaleen sanoitus tulee venäläisrunoilija Anna Ahmatovan vuonna 1918 kirjoittamasta runosta Yöllä (Ночью).
Lyyra on antiikin Kreikan aikainen kielisoitin. Lyyralla on useita symbolisia merkityksiä, mutta runoilijan yhteydessä luontevalta tuntuisi sen merkitys runoilijoiden ja runouden symbolina. Lyyran koskettamisen voisi siis tulkita esimerkiksi runojen kirjoittamiseksi tai esittämiseksi.
Tarkempia tietoja Yöllä-runon syntyhistoriasta ei löytynyt, mutta on tiedossa, että Anna Ahmatova eli vuonna 1918 varsin vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta osa hänen runoistaan oli myös täysin mielikuvituksen tuotetta, joten yhteyttä todellisiin tapahtumiin ei välttämättä ole.
Lisätietoja Anna Ahmatovasta:
Ahmatova, Anna: Valitut runot (2008)...
Vastaaminen kesti hieman, koska kysyin asiaa pätevämmiltä. Tampereen kollega tiesi.
Lainaus on Arvo Turtiaisen runosta Kaksi ystävää kokoelmasta Laulu kiven ja raudan ympyrässä (1945). Helmet linkki
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta...
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa.
Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla.
jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta.
Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa...
Suola eli tutummin ruokasuola on natriumkloridia, joka on yleinen mineraali. Yleistietoa mineraaleista löytyy esimerkiksi David C. Cookin teoksesta Mineraalit ja jalokivet: 300 maankamaran aarretta (2009).
Hei!
En valitettavasti löytänyt kyseistä runoa. Sitä ei tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Ehkä joku Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun lukijoista tuntee runon?
