Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Nerokkaat kollegani keksivät ehdottaa José Carlos Somozan teosta Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin. Kirjan perään on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsinnassa-kirja-mika-kirjoitettu-ehka?la…
Toinen esiin noussut teos on Juhani Peltosen Salomo ja Ursula (WSOY, 1967), tämä kuitenkin kuulemma huonekalujen osalta, muotimalleista ei muistelijalla ollut mielikuvaa.
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V.,...
Facebookissa ja muissa sähköisissä julkaisuissa julkaistut tekstit ovat samalla tavoin tekijänoikeuden alaisia kuin perinteisetkin tekstit. Tekstejä voi siteerata lyhyesti, kunhan kertoo lähteen. Voit käyttää Facebook-päivitystä lähteenä, jos kerrot asiasta lähdeluettelossa ja jos kyseinen Facebook-päivitys on (ollut) löydettävissä. Somepäivitysten kuten muiden sähköisten lähteiden yhteyteen lähdeluetteloon täytyy merkitä päivämäärä, jolloin olet kyseisen maininnan lukenut. Tekstihän kun voi muuttua.
Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen ohjesivulla on esimerkkejä erilaisten lähteiden käytöstä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702#sahkopostiviestit
Yleistietoa tekijänoikeudesta:
https://lakitieto.edita.fi/...
Olet itse etsinyt tietoa jo paljon. Silti suosittelisimme sinua ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä lankojen valmistajaan ja kysymään sieltä, miltä ajalta langat ovat, ja mitä kemikaaleja niissä on käytetty. Jos kyseiset kemikaalit ovat nykyään kiellettyjä, voi varmaan päätellä, ettei lankoja kannata enää käyttää.
Suomessa tekstiilituotteiden turvallisuusvaatimusten noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Tukesin mukaan tuotteiden toimittajilla on velvollisuus kertoa niiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista ja biosidikäsittelystä.
https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit/kysy-tuotteiden-ke…
Kysyin asiaa HSY:n asiakaspalvelusta, mutten saanut vielä vastausta.
Kerätty biojäte jaetaan jatkojalostuksessa kahteen eri prosessiin. "HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Ämmässuolle tuodaan vuodessa yli 50 000 tonnia biojätettä sekä kotitalouksista että yrityksistä." HSY.fi
En löytänyt tietoa painomusteen vaikutuksesta prosessien lopputulokseen. Kenties asiaa ei ole tutkittu.
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen...
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia.
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild
Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä.
Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian.
Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Kilpisjärvellä sijaitsevan kolmen valtakunnan rajapyykin nimi on proosallisesti Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kolmen valtakunnan rajapyykki (kilpisjarvenretkeilykeskus.fi)
Merkintä "Innoituksen perustana teos [teoksen nimi]" näkyy metatiedoissa Huomautus-kentässä, mikäli kyseinen teos perustuu johonkin toiseen kirjalliseen teokseen, kansantarinaan tai mytologiaan tai on kyseisen lähteen innoittama.
Esimerkkinä voidaan mainita Helmet-kirjaston aineistosta esimerkiksi seuraavat kirjat:
- Jeanne Willis & Tony Ross: #Kultakutri (kirjan innoituksen perustana on klassikkosatu Kultakutri ja kolme karhua)
- Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (kirjan innoistuksen perustana on klassikkosatu Kolme pukkia)
- Kristina Gorcheva-Newberry: The orchard (kirjan innoituksen perustana on Anton Tšehovin teos Kirsikkapuisto)
Jojo Moyesin kirja Lainakengissä puolestaan pohjautuu hänen...
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958).
Näissä romaaneissa käsitellään Suomen historiaa. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa.
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta
Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Merja Mäki: Ennen lintuja
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Sally Salminen: Katrina
Petri Tamminen: Suomen historia
Antti Tuuri: Kylmien kyytimies
Ainakin vuonna 1983 on julkaistu Tim Powersin kirjoittama tieteisromaani nimeltään Anubis Gates, joka on Jukka Jääskeläisen suomentamana ilmestynyt nimellä Anubiksen portit (linkki kirjan tietueeseen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1461433).
Kirjassa aikamatkustajat tunnistavat menneisyydessä toisensa siitä, että he viheltelevät julkisilla paikoilla Beatles-sävelmiä, joista ainakin Yesterday on mainittu kirjallisuuskeskustelusivustoilla.
Lähteet:
TV Tropes: https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/TheAnubisGates (Luettu 20.3.2023)
The Straight Dope Message Board: https://boards.straightdope.com/t/whats-your-favorite-science-fiction-storyline/48856/8 (Luettu 20.3.2023)
Metafilter-...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
