Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008.
Yle arkiston tietopalvelusta vastattiin näin;
Mahtaisiko kyseessä olla ohjelma "Hyvän kierrättäjät", jonka jokaisessa jaksossa juontaja rakentaa vanhasta tavarasta lasten kanssa erilaisen kulkupelin, jonka he lopulta vievät päiväkodin lapsille testaukseen. Ohjelmasarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2012-2019 ja se on myös tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Kyseinen kolmas säkeistö "Se kyynel onnen ompi ja auvo taivaisen..." on myöhemmin lauluun liitetty tuntemattoman henkilön kirjoittama lisäsäkeistö.
Lähde: Pajamo, Reijo (2013): Koulun laulutunnilla: Tietoa vanhoista koululauluista
Tässä muutamia ehdotuksia, joita kollegat suosittelivat:
Tanska:
Peter Höeg: Lumen taju/ Nainen ja apina/ Hiljainen tyttö/ Susanin vaikutus
Tove Ditlevsen: Lapsuus/ Nuoruus/ Aikuisuus
Norja:
Erlend Loe: Supernaiivi
Maja Lunde: Mehiläisten historia/ Sininen/ Viimeiset
Karl Ove Knausgaard: Syksy/ Talvi/ Kevät/ Kesä
Islanti:
Sjón: Skugga-Baldur/ Poika nimeltä Kuukivi/ Valaan suusta
Vigdis Grimsdottir: Rakkaustarina - Z/ Nimeni on Isbjörg, olen leijona/ Hiljaisuus/ Valosta valoon
Arnaldur Indriðason: useita eri dekkarisarjoja
Yrsa Sigurðardóttir: Perimä/ Kolmas merkki
Lisäksi tanskalais-norjalainen Kim Leine on kiinnostava tuttavuus, häneltä on suomennettu teokset:
Kuilu
Ikuisuusvuonon profeetat
Punainen mies,...
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Kokonaista kirjaa en oikein onnistunut Eiffel-tornista suomeksi löytämään käytettävissäni olevista tietokannoista.
Eiffel-tornin rakentamista sivutaan joissakin yleisemmissä historian suuria rakennushankkeita käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi Nigel Hawkesin teoksessa Maailman suuret rakennelmat (Otava, 1993). Englanniksi taas pelkästään Eiffel-torniin keskittyviä kirjoja löytyy enemmän.
Suomenkielisiä artikkeleita taas aiheesta on vuosien varrella julkaistu useissakin eri lehdissä ja julkaisuissa, näiden viitetietoja voit selata esimerkiksi Finna.fi-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eiffelin+torni&type=AllFiel…
Myös historia.netissä on tietoa aiheesta:
https://historianet.fi/tekniikka/...
Pokkareita ja bestsellereitä lukuun ottamatta kaikki kirjat löytyvät Oodin 3. kerroksesta. Dekkareita löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi perus kaunokirjallisuuden vieressä olevista dekkarihyllyistä. Dekkareita ei jaotella kotimaisiin ja ulkomaisiin, vaan kaikki samankieliset ovat samoissa aakkosissa.
Myös muunkielisiä dekkareita löytyy kielialueiden kaunokirjallisuuden joukosta.
Helmet-kirjastojen lukukoirien aikataulut löytyvät kootusti Helmet.fin tapahtumissa. Voit myös hakea tapahtumista itse hakusanalla "lukukoira".
Lähimpänä oleva tapahtuma on aina ensimmäisenä ja aikataulut päivittyvät sitä mukaa kun ne ovat tiedossa ja varmistuneet.
Kuvailuusi sopii Helmi Krohn. Hänestä on ilmestynyt Maarit Hjeltin kirjoittama elämäkerta Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä (2021). Kyseessä voisi olla myös Märta Tikkasen äidinäidistään ja -isästään Emma Sjödahlista ja Uno Stadiuksesta kirjoittama teos Emma ja Uno (2010). Myös näyttelijä Elli Tompuri on mennyt naimisiin 1910 ja eronnut 1919. Hänestä on ilmestynyt Helka Mäkisen väitöskirja Elli Tompuri : Uusi nainen ja punainen diiva (2001).
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta...
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Esimerkiksi veteen tehdyn kaurapuuron rasvahapot löytyvät Finelin sivulta https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/1513
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
