Carl Barks käsitteli Roope Ankan nuoruutta enimmäkseen vain ohimennen.Zombi löytyy tarinasta Aku Ankka ja zombi, kokoelmassa Ovela Roope-setä (2007).Kultu Kimallus esiintyy tarinassa Takaisin Klondikeen, kokoelmassa Visukintun vuosikymmenet : Roope-setä 1947-1997 (1997).Jos nuoruutta hieman venyttää, kyseeseen voisi tulla Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita (2016), jossa on sekä Barksin alkuperäistarinoita että Rosan jatko-osia.Lisäys: Roope-sedän nuoruudesta kertoo myös Vic Lockmanin käsikirjoittama ja Barksin piirtämä tarina Vuodepulmia (The Invisible Intruder), joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa Aku Ankan parhaat 5 - Aku postinkantajana (1977).
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
Mahdollisia teoksia voisivat olla:
Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo (1985)
Jokipii, Mauno: Keski-Suomen maakunta- ja läänikehitys teoksessa Keski-Suomen historia 3 - Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1990)
Karhunen, Mauno: Keski-Suomi 9 - Keski-Suomen läänin perustamishistoria (1969)
Keski-Suomi vuoteen 2010: kokonaissuunnitelma 1984 (1985)
Tietoa Keski-Suomen läänistä verkossa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_l%C3%A4%C3%A4ni
http://keski-suomi-portaali.fi/
Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää.
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Laboratorioiden verkkosivujen useimmin kysyttyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella liikuntaa voi harrastaa verikokeen jälkeen, jos vointi on normaali ja verenvuoto pistokohdasta on loppunut. Jos verta on otettu useita eri tutkimuksia varten, on näytteenoton jälkeen syytä syödä ja juoda kunnolla sekä levätä hieman.
Sydämen asialla on kuvattu eri puolilla Yorkshirea. Aidensfieldin kylää sarjassa "esitti" Goathland. Sarjan myöhemmät tuotantokaudet on kuitenkin kuvattu oikean Goathlandin asemesta studioon rakennetussa jäljitelmässä.
Sydämen asialla (TV Series 1992–2010) - Filming & Production - IMDb
Goathland, Yorkshire | History, Beautiful Photos, & Visiting Information (britainexpress.com)
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen,...
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Voit etsiä tietoa Suomen ministereistä Valtioneuvoston verkkosivun historiaosiosta. Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917. Sivulta voi vaikka ensin hakea kaikki hallitukset, johon Liberaalinen kansanpuolue on osallistunut (seitsemän hallitusta) ja käydä sen jälkeen hallituksen ministerit läpi. Minun tarkistukseni mukaan ainakin Miettusen III hallituksen puolustusministeri kuului Liberaaliseen kansanpuolueeseen.
Esiopetus muuttui maksuttomaksi vuonna 2001.
Tässä hallituksen esitys 91/1999, josta selviää lakimuutoksen valmistelu ja sen voimaantulo sekä muut yksityiskohdat.
Lakisosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n muuttamisesta.
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä...
