Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Useilta englanninkielisiltä sivuilta löytyneiden tietojen mukaan puhdas vesi itsestään ei tuhoa VHS-kasettia, mutta kasetti on syytä kuivata välittömästi ja huolellisesti. Kasetin joutuu käytännössä purkamaan osiin ja nauhan joutuu vetämään ulos ja kuivattamaan varovasti. Esim. hiustenkuivaajaa ei tule tässä käyttää, sillä sen lämpö voi vahingoittaa nauhaa. Jos vesi ei ole puhdasta, kannattaa ensin puhdistaa lika puhtaalla vedellä ja vasta sen jälkeen yrittää kuivatusta. Pitkäaikainen altistus vedelle tai pikainenkin altistus sopivalle kemikaalille voi tuhota kasetin niin, ettei sitä pysty enää pelastamaan. Kasetin sisältämät liimat voivat liueta kosteudessa ja kasetin sisään voi muodostua hometta. Jos siis tärkeä VHS-kasetti kastuu,...
Hän heiluttaa suitsutusastiaa, jota käytetään mm. katolisen kirkon messuissa.
Lisätietoja ja kuvia
Tampereen katolisen kirkon blogi: https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-27-suitsutus
Simply Catholic -sivusto: https://www.simplycatholic.com/holy-smoke/
Catholic Teachings -sivusto: https://ecatholicteachings.com/the-history-of-incense-and-why-it-is-use…
Fortumin sivustolta löytyy seuraava tieto:
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimal…
Kajaanin vesivoimalaitokset omistaa Kainuun Voima:
https://www.kainuunvoima.fi/energiantuotanto/vesivoima/
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset...
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen...
Tuolloin vastikään käyttöön otetusta päivystäjänkilvestä kertoo Leo Franck Kylkirauta-lehdessä 1949. Franckin mukaan vuoden 1918 jälkeen päivystävän upseerin ja päivystävän aliupseerin tunnuksena oli keltainen käsivarsinauha, jota pidettiin epäkäytännöllisenä ja rumana. Nauha oli usein ryppyinen ja likainen, ja se herätti mielleyhtymiä tuolloin käytössä olleeseen sokeiden merkkiin. Puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi suostumuksensa Kadettikunnan esitykselle päivystäjän kilven käyttöön ottamisesta. Samana vuonna Kadettikunta luovutti Maasotakoulun 30-vuotisjuhlan yhteydessä koulun käyttöön kolme päivystäjän kilpeä, jotka oli valmistettu Kustaa III:n aikaisen armeijan mallin mukaan kiillotetusta messingistä...
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Löysin kuusi kirjaa. Hain sanoilla tee ja yrtit ja rajasin ne aihesanoiksi (tarkennettu haku) Linkki Helmet hakutulokseen
Sinikka Piipon ja Pertti Salon kirja 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta vaikutti lupaavalta.
Mustaherukan lehdistä voi tehdä myös Louhisaaren juomaa eli Marskin simaa. Linkki Kotilieden ohjesivulle ja Linkki Marttojen ohjeeseen
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube
Pelko on yksi ihmisen perustunteista. Sen perimmäisenä tehtävänä on auttaa välttämään turhia riskejä ja suojata vaaroilta. Lapsia on perinteisesti kasvatettu pelottelemalla yli-inhimillisillä toimijoilla. Nämä olennot personoituivat ja saivat erilaisia ominaisuuksia omasta ympäristöstä. Voimakkaimmin tunteisiin vetoavia voimakkaita olentoja ovat salaperäiset ja epämääräiset olennot, kuten kansantarinoiden näkki tai satujen mörkö. Lapset pelkäävät myös paikkoja, joissa näitä olentoja asustaa. Riihi ja metsä ovat paikkoja, joissa voi kohdata hirvittäviä olioita. Rakennusten sisällä on pelottavia paikkoja, kuten pimeä eteinen ja kaikki pimeät nurkat, erityisesti sängyn alus.
Lasten pelot ovat erilaisia kuin aikuisten. Lasten leikeissä...
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
