Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Fennicasta (finna.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
Redwallin taru -kirjoja pitäisi olla saatavana englanniksi. Jos niitä ei ole kirjakaupan hyllyssä, pyydä henkilökuntaa tilaamaan.
Kirjakauppojen nettisivujen osoitteita sekä verkkokirjakauppoja löydät esim. Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm .
Valitettavasti varauksen noutopaikan muuttaminen itse HelMet-aineistohaun kautta ei ole mahdollista. Varauksen noutopaikan voi vaihtaa joko soittamalla kirjastoon tai kirjastossa käydessään pyytää virkailijaa muuttamaan noutopaikka.
Jos varattu aineisto on jo matkalla asiakkaalle tai odottaa noutoa -tilassa niin noutopaikan muuttaminen ei onnistu edes kirjastossa. Silloin ei auta muu kuin hakea aineisto ensiksi valitusta noutopaikasta tai tehdä uusi varaus.
Helmet-haun kautta löytyy sanahaun kautta paljon kaunokirjallisia viitteitä kirjoittamalla "häät kaunokirjallisuus".
Mietelausekokoelmista löytyy paljon häihin liittyvää. Yksi esimerkki on kirja nimeltä Sanoista kauneimmat (WSOY 2003). Tässä kirjassa on oma lukunsa hääpuheen aineksista sekä hääparille tarkoitetuista mietteistä. Juhlaperinneluokassa on mm. Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat (Otava 1981), teos on n. 700-sivuinen.
Mainittu ote on A. Kiven ja ilmeisesti teoksesta Seitsemän veljestä. Aapon lause on kokonaisuudessaan seuraava:
"Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöyään päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta."
Lisää tietoa mm: http://www.nurmijarvi.fi/kivi/...
Tarkoitat varmaan englantilaisen Edwin Abbott Abbottin kirjaa Tasomaa: moniulotteinen romanssi. Se julkaistiin 1997 Kimmo Pietiläisen suomentamana, kustantaja on Terra Cognita. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1121856988 . Kirja on tieteiskirjallisuuden klassikoita, satiiri, joka ilmestyessään v. 1884 ivasi oman aikansa viktoriaanista yhteiskuntaa, mutta joka on aina ajankohtainen kuvatessaan ihmisten henkistä, fyysistä ja yhteiskunnallista rajoittuneisuutta.
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmissa löytyy esim. seuraavat teokset, joita voi kannattaa katsoa:
Opiskelemaan Saksaan / toimittajat: Marja Hirvisalo-Lahti yhteistyössä Saksan suurlähetystön kanssa, 2002
ISBN 9525252787
James, Peter
Studying and working in Germany : a student guide / Michael T. Newton and Graham J. Shields
Julktiedot Manchester : Manchester University Press, 2002.
Kirjastoista löytyy myös Aikuiskoulutsopasta (2005), jossa on luku opiskeluista ulkomailla sekä tietoa opiskelusta Suomessa monipuolisesti. Ammattikorkeakoulun valintaoppaassa (2005) on tietoa opiskelusta Suomessa ja niin on myös Yliopistojen valintaoppaassa (2005). Näitäkin teoksia on useissa kirjastoissa saatavana. Näiden kolmen oppaan nettiversio...
Greg Bearin tieteisromaani Darwin's radio, joka voitti Nebula-palkinnon vuonna 2000, ilmestyi Gummeruksen kustantamana vuonna 2003 nimellä Darwinin radio.
Darwin's children -kirjaa ei ole vielä ilmestynyt suomeksi. Kannattaa ottaa yhteyttä kustantajaan ja kysellä sieltä mahdollista julkaisuaikataulua.
Gummerus kustannuksen yhteydenottolomake http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
Ostokorttien jakelun järjestämiseksi kansalaiset oli jaettu iän, sukupuolen ja ammatin mukaan ryhmiin, joille kullekin laskettiin annokset. Voisiko tässä tapauksessa olla kyse kevyen ja henkisen työn tekijästä?
Kevyen työn tekijän ostokortilla saatavien päiväannosten kalorimäärät ovat vaihdelleet 1000 (syksyllä 1942) ja 1500 kalorin välillä. Mutta on muistettava, että suuri osa elintarvikkeista oli koko sota-ajan säännöstelyn ulkopuolella. Monilla oli myös suhteita maaseudulle ja viljelypalstat olivat yleisiä.
Korttiannokset vaihtelivat mm. satotilanteesta tai kuljetusten kangertelusta johtuen. Esimerkiksi peruna joutui huonon sadon takia kortille marraskuusta -44 alkaen (10,5 kg/kk).
Aake Jermon kirjassa ’Kun kansa eli kortilla’ kevyen...
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Kirjastot.fi on kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden portaali. Se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi . Sieltä saa tietoa Suomen kirjastojen palveluista. Jos haluat etsiä tietyn kirjailijan teoksia niin maakuntakirjastojen aineistojen monihaku on ehkä kätevin, se löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Useimpien kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät kaupunkien ja kuntien kotisivuilta (www.kaupunginnimi.fi - ilman ä:tä ja ö:tä ja niiden tilalle a ja o, esim. www.hyvinkaa.fi). Kaukolainapyynnön voi tehdä mihin tahansa kirjastoon ja saada näin haluamansa teos lainaan, mikäli sitä ei kirjaston kokoelmissa ole.
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu...
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi...
Nuotit Cat Stevensin lauluun Morning has broken löytyy monestakin julkaisusta. Katso esim. Cat Stevens complete: songs from 1970-1975 joka löytyy mm Kirjasto 10:stä, Töölöön kirjastosta ja Tikkurilan kirjastosta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Jos kortti katoaa:
Kortin katoamisesta tulee välittömästi ilmoittaa johonkin Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan Kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin.
Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Lainaajan vastuuseen perustuen varastetun tai kadonneen kortin väärinkäyttötapauksissa kirjasto asioi vain kortin haltijan kanssa. Yhteydet muihin mahdollisiin korvauksen maksajiin kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöön hoitaa kortin haltija itse.
Toimi näin kun kadonnutta tai varastettua kirjastokorttiasi on...
Kristina Rotkirchin artikkeli "Professor Biörck och hans följe" on ilmestynyt vuonna 1966 Nya Argus -lehdessä. Lehden numero on 15 ja artikkeli alkaa sivulta 221.
