Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku". Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi. Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998 Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001 1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen Arabian kielen ja islamin tutkimuslaitokselta tämä tieto löytynee. Henkilökunnan tiedot löytyvät seuraavalta sivulta,
http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm . Ehdotan, että otat yhteyttä kansliaan:
Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 22224
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Nummelin, Juri: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä -kirjassa kerrotaan, että vasta viime aikoina suomalaiseen etunimistöön tullut Isla on alun perin skotlantilainen nimi. Nimi lienee siellä peräisin Islayn saaresta. Espanjan kielessä 'isla' tarkoittaa saarta.
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-...
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Tämänkaltaisiin kysymyksiin on hieman vaikea vastata (varsinkin kun kyseessä on julkisuutta kaihtava kirjailija), mutta tässä joitakin asioita, jotka Huovisesta kannattaa mainita, kun aivan viime vuosien tapahtumia pohditaan:
- Huovisen suosio näyttää vakaalta, esim. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) oli ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin romaani Suomessa. Edelle menivät vain Dan Brownin Da Vinci -koodi, Jari Tervon Myyrä ja Ilkka Remeksen Hiroshiman portti.
- Huoviselle myönnettyjen tunnustuspalkintojen lista on pitkä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1999.
- Huovisen romaanista Koirankynnen leikkaaja valmistui viime vuonna elokuva, joka voitti useita Jussi-palkintoja (mm. paras elokuva ja paras ohjaus).
- Huovinen...
Metson käsikirjastossa on valtaosa julkaistuista SFS-standardeista. Ne on sijoitettu numerojärjestyksessä käsikirjaston mikrohuoneeseen.
Luettelo suomenkielisistä ISO 9241 -standardeista löytyy
SFS:n sivulta, osoitteesta http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.phb
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa....
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa suomalaisten etunimien merkityksestä:
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Joensuun kaupunginkirjaston aineitorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
Sieltä löytyvät myös tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista, esim. asiasanahaulla: etunimet.
Tässä lyhyesti kysymiesi nimien merkityksestä, kirjoista voi katsoa lisätietoa:
ANTTI
Vanha suomalainen muoto ANDREAS-nimestä. Nimi merkitsee 'miehekästä, rohkeaa'. Andreas on mm. Skotlannin suojelupyhimys.
NIKO
Lähtönimenä on NIKOLAUS tai NIKODEMUS. Nikolaus-nimen lähtökohtana on NIKOLAOS (nike 'voitto', laos 'kansa'). Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden...
Ainakin tässä osoitteessa on aakkosellinen hakemisto englanniksi ja haluamasi kiinalaiset merkit löytyvät (faith, hope ja love).
http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Pirkanmaan kirjastojen yhteisjärjestelmästä PIKI-verkkokirjastosta löytyi muutama kaunokirjallinen teos etsimästänne aiheesta.
Teosten saatavuuden voi hakea esille joko yksittäisen teoksen nimellä tai sitten hakemalla tämä lista uudelleen.
Piki-verkkokirjasto löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Nämä teokset löytyivät seuraavan hakua käyttäen:
- Asiasana-valikkoon hakutermiksi kirjoitetaan golf
- Valitaan lisärajauksista aineistolajiksi kirja ja kirjallisuuslajiksi kaunokirjallisuus ja
- lopuksi valitaan Tampereen kaupunginkirjastot
Etsimästänne aiheesta on varmasti kirjoitettu muissakin kirjoissa kuin näissä ensimmäisessä kahdeksassa. Valitettavasti kaunokirjallisia teoksia vain ei ole kuvailtu erilaisiin tietokantoihin...
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
