Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Eniten tietoa löytyy kirjoista, mutta tässä muutama osoite:
www.lib.hel.fi -sivuilta:
1)sanojen aika -tietokannasta
http://forfattarna.biblioteken.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=40
2)viikon 14 kirjailija
Carpelanin kirjojen kustantajan sivulta:
suomeksi:
http://http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/carpelan_bo/fi_FI/car…
ruotsiksi:
www.schildts.fi/foerfattare/a-f/carpelan-bo
Satu on suomennettu nimellä "Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta". Se löytyy teoksesta "John Bauerin satumaailma" (W+G 1985 tai Gummerrus 2002).
Teos löytyy Helmet-kirjastosta: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=john+bauerin+sa…
Sellaista kirjaa ei löytynyt, jossa olisi vanhat reaalikoekysymykset ja vastaukset esim. uusimuotoisen reaalikokeen ajalta vuosilta 2005- 2007 . Sellaisia julkaisuja, joissa annetaan yleisiä vastaamisohjeita reaalikoekysymyksiin ovat:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2005-2006 ilm. 2005 tai
Ainerealis, ilm 2005, jossa on yleisten ohjeiden lisäksi muutamien oppilaiden kommentoituja vastauksia kokeissa olleisiin kysymyksiin.
Netistä löytyy reaalikokeen historian kysymykset vuosilta 2005-2007 osoitteessa : http://oppiminen.yle.fi/abitreenit_reaali_historia
Osoitteessahttp://opinnot.internetix.fi/fi/structure/sisalto/01oppimateriaalit/03_…
pääsee myös katsomaan vanhoja koekysymyksiä.
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
Hyvä linkkikokoelma ulkomaista työnhakua varten löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=36385a9d-d862-41f1-ac4c…
Eures, eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali, sisältää myös työnhakupalvelun:
http://europa.eu.int/eures/main.jsp?catId=482&level=2&acro=job&lang=fi&…
Näistä kotimaisista turvallisuusalan linkeistä voi myös päästä eteenpäin:
http://www.linkkitalo.fi/SPT--BrowseResources.php?ParentId=309
Ulkomaisista yrityksistä voi etsiä tietoa Makupalojen ulkomaisten yrityshakemistojen kautta:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=4a06b7e8-9d96-40ac-a0f6…
Kysymyksessä ei mainittu minkäaiheista tietoa erityisesti kaivattaisiin.
Laajoja ja ajankohtaista tietoa sisältäviä Internet-tiedonlähteitä löytyy paljonkin. Maininnan arvoinen laaja ja yleisluontoinen tiedonlähde on esim. Internet-yhteisön vapaaehtoisvoimin ylläpitämä laaja Wikipedia-tietosanakirja, jonka suomenkielinen etusivu löytyy nettiosoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Wikipedia sisältää usein myös linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille. Wikipedialla ei ole yhtä virallista ylläpitäjää ja valvojaa, joten sen tietojen luotettavuuteet ei voi aina suhtautua 100% varmuudella, mutta toisaalta Wikipedian sisältämän informaation määrä on kasvanut jo aika valtavaksi. Laajan ylläpitäjäjoukon ansiosta Wikipedia sisältää...
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund -nimen espanjalainen muunnos. Nimen suomalainen vastine on Raimo. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.babynames.com/name/RAMONA
Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa. Olen kuitenkin löytänyt joitakin teoksia, joissa heidän seurustelustaan on vähintäänkin jotain mainintaa. Kaikkia kirjoja en saanut käsiini, joten lista ei ole täydellinen:
Yllätysori, Vaarallinen ratsastus, Ponisaaren arvoitus, Punainen hevosenkenkä, Tunturiratsastus, Aavehevonen, Pako ratsukalliolta, Naamiaisratsastus, Haamulinnan kadonnut ori, Ponitalli ja varjojen linna, Vaellusratsastus, Kauhujen yön ritari, Myrsky, Paluu Ponisaarelle, Epäonnen leiri, Ratsukellarin salaisuus, Miljoonaratsu, Keskiyön hevonen, Kultajoen kummitus, Haamujen talo.
Lukemalla...
Laajakaistaliittymiä sai viime vuonna lainaksi Lahden kaupunginkirjastosta, mutta ei enää tänä vuonna. PHP tarjosi käyttötuen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön- (Saarikalle, Anne, Gummerus 2007) kirjan mukaan Sinikka on runoilija Eino Leinon luoma nimi, joka pohjautuu sanaan sini(nen). Leino antoi nimen Lalli-näytelmänsä (1907) päähenkilön tyttärelle. Ensimmäisiä Sinikoita oli säveltäjä Toivo Kuulan vuonna 1917 nimetty tytär, joka sai nimensä Leinon näytelmästä. Sinikka otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Koska Salapoliisi Conan -sarjan osat 33-35 ovat jo nähtävissä HelMetin kautta, ne ovat jo ilmestyneet. Yhtään kirjaa ei vain ole vielä ennätetty tekemään kirjastoille, mutta ne ilmestyvät sinne varmasti pian. Käy katsomassa alkuviikosta uudelleen!
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’...
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
