Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Kirjastoista löytyy runsaasti saksan kielikursseja, joista varmasti hyvinkin monet soveltuvat sinun tarpeisiisi. HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) voit etsiä niitä hakusanoilla "saksan kieli kielikurssit" (ilman lainausmerkkejä vapaassa sanahaussa). Napsauttamalla kutakin nimekettä voit tarkastella niiden tarkempia tietoja; useimpien kohdalla on selostettu, millaisiin tarkoituksiin mikin niistä soveltuu ja mikä niiden taso on. Listasta näet myös jo suoraan, millainen tallennemuoto on kyseessä. Nykyisin suurin osa kielikursseista on CD-tai CD-ROM -muodossa, C-kasettihan on väistyvä tallennustapa.
Tässä vielä suora linkki hakutulokseen, järjestettynä uusimmasta vanhimpaan:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X?saksan+kieli+...
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Aika monessa kirjastossa on karkin syömisen kieltävä kyltti. Karkeista tahtoo tulla sotkua. Karkkipaperit jäävät helposti pöydille ja lattioille pyörimään. Sormet tulevat tahmaisiksi. Karkkitahma leviää sormista kirjoihin ja tietokoneen näppäimistöön. Sen vuoksi karkkien syöminen on kirjastoissa kielletty.
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy melkoinen määrä Selma Lagerlöfin suomennettuja teoksia. Valikoimaa pääsette tutkimaan Vaski-tietokannan kautta, kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto
Täydelliseen luetteloon kirjailijan suomennetuista teoksista pääsette kansalliskirjaston Fennica-tietokannan kautta osoitteesta http://www.fennica.linneanet.fi/
Tietoa itse kirjailijasta saatte mm. seuraavista teoksista,
Wägner, Elin; Selma Lagerlöf : elämäkerta (WSOY, 1944)tai Edström, Vivi; Selma Lagerlöf : livets vågspel (Natur och Kultur, 2002).
Selma Lagerlöfistä on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vanhoihin vastauksiin pääsette seuraavan linkin kautta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=947c69e8-241…
Allamainituista kirjoista voisi olla sinulle apua:
- Vientiedustaja : valinta, sopiminen ja yhteistyö / Henrik Immonen ; [julk.: FINTRA] (2007)
- Vientikaupan asiakirjat 2008 /
- Agenttikaupan käsikirja / Pirkko Erämetsä, Pekka Suominen (2004)
- International agency, distribution and licensing agreements / written and edited by Richard Christou (2003)
- Free movement of goods and services within the European Community / Lorna Woods (2004)
Kirjojen tiedot löytyvät yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html)
Lindaa voit käyttää yleisten kirjastojen, yliopistokirjastojen ja ammattikorkeakoulukirjastojen verkossa. Sopivia hakusanoja ovat ainakin sanat agentit,...
Luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kuunnelmista saat kirjoittamalla www.helmet.fi -sivuston hakukenttään sanan kuunnelmat. Valitsemalla Tarkenna hakua voit rajata kielen ja aineistolajin (cd vai kasetti).
Sukunimelle Ryyttäri ei nimikirjoissa ollut selitystä. Sanat ryttäri ja ryyttäri (myös ryytteri, ryytteli) ovat suomen kielen murteissa tarkoittaneet mm. ratsumiestä, ratsastajaa, ratsusotilasta ja myös maantierosvoa tai sotarosvoa (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 4).
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen...
Hei!
Kyseessä on varmaankin Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen, joka on ilmestynyt vuonna 1978. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokannasta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tehdä hakuja vapaasanoilla.
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://viola.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Voisiko tämä, työtoverin alla kuvailema, olla etsimäsi?
Candy Candy on Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga -sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975 . Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka kokoaa sarjan tarinan yhdeksi kokonaisuudeksi. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla.
Tarina kertoo Candice "Candy" White Adlaysta, joka on vaaleahiuksinen, vihreäsilmäinen orpo tyttö.Candy on pirteä,herttainen ja hiukan rasavilli tyttö,jolla on hyvä ystävä Annie,joka kuitenkin adoptoidaan rikkaaseen perheeseen.Candy suree menetettyään ystävänsä,mutta tapaa kukkulalla pojan,joka soitttaa säkkipilliä.Vähän ajan päästä Candy adoptoidaan perheeseen,jonka...
Netissä on olemassa HIM Finland -sivusto osoitteessa:
www.himfinland.net/suo/startSuo.php
Sivustolle on mm. koottu HIM-yhtyettä ja Ville Valoa koskevia linkkejä: www.himfinland.net/suo/startSuo.php?page=linkit
Sivustolla on esim. linkki levy-yhtiön sivuille: www.hmc.fi/fi/index.php
Ohessa sivustolla ilmoitetttu levy-yhtiön osoite ja puhelin:
HMC - Helsinki Music Company Oy
PL 74
00211 Helsinki
Käyntiosoite: Vattuniemenkatu 21.
Vaihde: + 358 9 681 400
Yhtiön sivuilla on myös luettelo henkilökunnasta, ja heidän sähköpostiosoitteensa ovat muotoa: etunimi.sukunimi[at]warnermusic.com
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Lainan-päivä osuu tänä vuonna sunnuntaiksi. Taipalsaaren kirjasto ei ole silloin avoinna. Tietoa kirjaston palveluista löytyy tältä sivulta:
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3039&NakymaID=209
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://arsca....
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
