Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152...
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Tässä joitakin lapsen kuolemasta kertovia, vanhempien näkökulmasta kirjoitettuja teoksia.
Ervast, Johanna: Jäähyväiset Einolle (Tammi, 2008)
Ervast, Johanna: Jäähyväisten jälkeen : kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen (Paasilinna, 2009)
Huovinen, Veikko: Pojan kuolema (WSOY, 2007)
Karf, Gösta: Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa (Kirjapaja, 2005)
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta (Biofilos, 2008)
Sinua en unohda : lapsensa menettäneet kertovat (Karas-sana, 1999)
Spiik, Karl-Magnus: Isän suru (Mediapinta, 2010)
Thomése, P. F.: Varjolapsi (Otava, 2004)
Vilkka, Leena: Suruvuosi (Biofilos, 2008)
Vilkka, Leena: Viimeinen vuosi (Biofilos, 2007)
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan setelin arvo oli tuolloin 300-3000 euroa. Hinta vaihtelee paitsi setelin kunnon mukaan myös sen mukaan, ovatko rahan allekirjoitukset käsin kirjoitettuja vai painettuja ja onko allekirjoitusten alla viivoja vai ei.
Tietoa rahojen arvoon liittyvistä asioista on paljon myös esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla:
http://www.snynumis.fi/
Hei!
Uusin vielä kerran lainasi, ja uusi eräpäivä on 17.9. Kirjaa on nyt uusittu kuusi kertaa (sääntöjen mukaan neljä kertaa voi uusia). Jos kirjaa ei löydy eräpäivään mennessä, se pitäisi korvata.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kyseessä lienee sketsi ”Ilta kielipoliisin aluehälytyskeskuksessa”.
Sketsi saattaisi olla Helmet-kirjastoissa löytyvässä kymmenen CD-levyn kokoelmassa Alivaltiosihteeri : virallisuus täältä tähän 1990-2010 : pesunkestävimmät alkkarit. Emme valitettavasti pääse tarkastamaan asiaa, koska levyjä ei ole hyllyssä. Pääset varaamaan levyn sivulta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1992359?lang=fin
Alla olevan sivun mukaan sketsi on cd:llä Alivaltiosihteeri virallisuus täältä tähän CD05
http://cdtrrracks.com/Alivatiosihteeri/Virallisuus%20t%E4%E4lt%E4%20t%E…
Maailman 195 itsenäisen maan englanninkieliset nimet löytyvät esim. näiltä sivuilta:
USA:n ulkoministeriö: http://www.state.gov/s/inr/rls/4250.htm
One World - Nations Online -projekti: http://www.nationsonline.org/oneworld/countries_of_the_world.htm
Kirjasto ottaa vastaan kirjoja mikäli ne ovat hyväkuntoisia mutta pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä kirjoilla tehdään. Kirjat saattavat pääytä joko kokoelmaan tai kirjaston kierrätyspisteeseen, josta asiakkaat voivat ottaa omakseen muiden asiakkaiden jättämiä kirjoja. Varsin usein kirjat päätyvät kierrätykseen, mikäli lahjoitetut kirjat jo ovat kokoelmassamme. Voit tarjota kirjoja lähikirjastoosi. Jos divarit eivät ole kiinnostuneita kirjoista, niitä voi myös viedä kierrätyskeskuksiin. Espoon kierrätyskeskus on Matinkylässä, Matinpurontie 3 ja 8. Voit myös ottaa yhteyttä kirpputoreihin ja tarjota kirjoja sinne, jos divarit eivät ole kiinnostuneita. Niittykummussa on Fidan kirpputori Merituulentie 30, 02200 Espoo, puh. (09) 4551...
Helmet-kirjastoissa Enontekiön sanomia ei ole luettavissa.
Enontekiön sanomat on luettavissa Kansalliskirjastossa Unioninkatu 36:ssa mikrofilmiltä. Tuoreimmat ovat noin vuoden takaa.
Lehti on luettavissa myös verkkojulkaisuna Kansalliskirjastossa, mutta tämä tarkoittaa digitoituja vanhoja lehtiä ennen vuotta 1920.
http://finna.fi
Vuoden 2009 23.p. (sidottu) ja vuoden 2010 24.p. (nidottu) ovat samoja opuksia, vaikkakin eri ISBN:llä (sidosasun vuoksi eri ISBN). 24.p. on mainittu 23.p.:n lisäpainokseksi.Tämän vuoksi kukaan ei ole hankkinut vuoden 2010 painosta, koska heillä on jo 2009 painos.
Terveisin Jukka Sipiläinen / Kangasalan kirjasto
Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta.
Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959
Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958
Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista.
Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia:
http://finna.fi
Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=...
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät...
Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
