Tällaista kiinalaista sananlaskua ei löytynyt. Puun istuttamisen ja puutarhanhoidon tärkeyteen löytyviä kyllä on paljonkin, mutta veneen veistämiseen liittyviä ei löytynyt. Alla on kuitenkin pari puihin ja puutarhaan liittyvää:
Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin. Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhan hoito.
Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Kyseiset koneet eivät valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimiin. Viikon ajaksi lainattava poravasara kuitenkin löytyy Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sporavasara__Orightresult__U…
Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa.
Taivas on kirkas, kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon:
Ilta on tullut, Luojani.
Valvoen ollos suojani!
Aamulla jos en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Tästä huolimatta...
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.”
Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen.
Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136
Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja
Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...
Parhaiten asia selviää kysymällä suoraan kustantajilta. Kustantamoillehan voi myös esittää toiveen siitä, että haluaisi kyseisen kirjan suomennettavaksi/julkaistavaksi. Näiden toimenpiteiden saamasta vastakaiusta ei tosin voi olla varma. Random Housen kirjoja ovat julkaisseet muun muassa Otava, Tammi ja WSOY.
Kustannustoimintaan paremmin perehtyneen työtoverini mukaan todennäköisyys kirjan ilmestymiselle Suomessa ei ole kovin suuri. Tässä hänen listaamiaan plussia ja miinuksia kirjan Suomessa julkaisemisen mahdollisuudelle:
+ kirjailija Pulitzer-palkittu
+ asia ajankohtainen Usan vaalien takia
- mistään ei löytynyt vinkkiä/ennakkotietoa siihen, että kirja olisi Suomessa käännösprosessissa - ja varmaan pitäisi jo sellaista olla, jos kirja...
Tässä muutamia omaa kirjaasi uudempia lukuvinkkejä suomen kielen kielitieteeseen:
Professori Terho Itkosen Kielioppaasta on ilmestynyt neljäs uudistettu painos vuonna 2011 nimellä Uusi kieliopas. Se löytyy lainattavaksi useimmista Kymenlaakson kirjastoista.
Toinen tutustumisen arvoinen lähde on Kielitoimiston kolmiosainen sanakirja, josta meiltä löytyy sekä Kotkan että Kouvolan suunnalta vuoden 2004 painos käsikirjastossa luettavaksi. Kielitoimiston sanakirjasta voi myös ostaa oman kappaleen Kotimaisten kielten keskuksesta joko kirjamuodossa tai sähköisesti: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1240
Netistä sekä kirjastosta on myös löydettävissä erilaisia erikoissanastoja aina säätermistöistä hävyttömiin paikannimiin. Laajalti linkkejä eri...
Seuraava poistomyynti Lahden pääkirjaston lasten osastolla on ensi viikolla 11.-15.6. (lasten ja nuorten aineisto) ja koko kirjaston seuraava poistomyynti pääkirjastolla pidetään 2.-5.7.
Tervetuloa!
Lasten kuvakirjoja, joissa raskautta ja uutta perheenjäsentä käsitellään perhesuhteiden kautta:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojasta tulee isoveli
Giles Andreae ja Vanessa Cabban: Äidin vatsassa on talo
Brigitte Weninger ja Eve Tharlet: Pasi saa pikkusiskon
Sibylle ja Jürgen Rieckhoff: Ellasta tulee isosisko
Liane Schneider ja Eva Wenzel-Bürger: Laurasta tulee isosisko
Kuvakirjoja lasten seksuaalikasvatuksesta:
Janosch: Äiti, mistä lapset tulevat?
Katerina Janouch ja Mervi Lindman: Mistä on pienet vauvat tehty?
Dan Höjer ja Boel Werner: Tervetuloa meille, vauva!
Vauva tulee valtakuntaan (kirja avuksi vanhemmille, jotka haluavat keskustella lastensa kanssa vauvan syntymään liittyvistä asioista)
Annika Sandelin ja Linda Bondestam: Retkuliina...
Mahtaisiko kaivattu kirja olla Aapelin Meidän herramme muurahaisia?
"Arvostetun humoristin ja pakinan mestarin kavalkadi tyypillisestä suomalaisesta pikkukaupungista ja sen ihmisistä. Erikoislaatuinen kokoelma taitavasti piirrettyjä henkilöhahmoja, joiden iloista ja murheista muodostuu inhimillistä myötätuntoa säteilevä pienoismaailma."
Kirjasta on ilmestynyt useita painoksia erilaisin kansikuvin. Esimerkiksi Koulun peruskirjasto -sarjassa julkaistun laitoksen kannessa on idyllinen kaupunkinäkymä taloineen ja ihmisineen.
Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_…
Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin:
Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Runomittoja voidaan luokitella niiden ominaisuuksien mukaan. Perustavanlaatuinen ero on jako poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin. Poljennolliset jaetaan edelleen neljään eri runojalkaan, jotka ovat jambi, trokee, daktyyli ja anapesti. Tällaisia runoja (etenkin ääneen) lukiessa huomaa heti niiden poljennon, rytmin, joka syntyy painollisten ja painottomien, eri pituisten tavujen vaihtelusta.
Runojaloista jambi ja anapesti ovat nousevia mittoja, trokee ja daktyyli laskevia. Nouseva vaikutelma syntyy siitä, että säe alkaa painottomalla tavulla, jota seuraa painollinen. Tuttu esimerkki jambista on Suvivirsi: jo JOUtui ARmas AIka. Laskevat runomitat alkavat puolestaan painollisilla tavuilla. Kalevalamitta, nelipolvinen trokee, on...
Hei!
Elokuva on tällä hetkellä paikalla Riihimäen pääkirjastossa. Jos et voi noutaa sitä sieltä, voit tehdä kaukolainatilauksen siitä (maksaa 6 €)Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella, joka löytyy kirjaston sivulta. Tilatun aineiston voi noutaa Hämeenlinnan kirjastosta.
Hei!
Itä-Karjalan pakolaisista säilytetään tietoja Valtion pakolaisavustuskeskuksessa. Tieto löytyi kirjoittamalla Google-hakuun Itä-Karjalan pakolaiset. Yhtenä vastauksena tuli Valtion pakolaisavustuskeskus - Portti. Tältä sivulta pääsee myös laajempaan arkistolaitoksen sivuun.
Etsitty kirja saattaisi olla Nevil Shuten A town like Alice (1950); Yhdysvalloissa se on julkaistu nimellä The legacy. Suomenkielinen laitos on nimeltään Viisi mustaa kanaa (1952).
