Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Uuden-Seelannin maoreista kertova Witi Ihimaeran Valasratsastaja voisi olla sopiva kirja piiriinne.Listana lisäksi muita ehdotuksia:Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytärNam Le: Merimatka (novellikokoelma, kysymykseesi sopii niminovelli)Tamara McKinley: Merten taaLiza Marklund: HelmifarmiNathaniel Philbrick: Kamppailu merta vastaanSujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikollaMarianna Kurtto: TristaniaJojo Moyes: Morsianten laivaClive Cussler & Graham Brown: Merenpinta nouseeYann Martelin Piin elämä ei aivan vastaa kysymääsi, mutta laitan sen bonuksena tähän loppuun.
Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut Leena Virtasen kirjoittamaa ja Sanna Pelliccionin kuvittamaa Suomen supernaisia -kirjasarjaa, joka kirjastoluokitukseltaan menee tietokirjallisuuteen. Ulkoasultaan sarja on hieman kuvakirjamainen. Sarjassa on ilmestynyt teokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä, Fredrika Runebergistä, Larin Paraskesta ja Tove Janssonista. Etsimäsi kirja voisi näistä olla Minna! Minna Canthin elämä ja teot (2018).On myös mahdollista, että muistikuvasi viittaa Raili Mikkasen nuortenkirjoihin, joita hän on kirjoittanut tunnetuista suomalaisista henkilöistä, kuten Miina Sillanpäästä, Aino Kallaksesta ja Minna Canthista. Erityisesti Karhun kumarrus: Miina Sillanpään nuoruus (Otava 1996) ja Kunhan ei...
Tuula-Liina Varis on kirjoittanut kirjan Olkimarsalkka, Myös Saarikosken viimeinen vaimo on kirjoittanut Pentti Saarikosken vaiheista kirjasssa PS : merkintöjä suruvuodeltaSaarikosken sisar, Sirkka Garam on kirjoittanut kirjan Veljeni Pentti : Pentti Saarikoski sisaren silmin.
En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että...
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16.
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Tein Finna-haun hakusanoilla Yksisarviset ja lastenkirjallisuus ja kuvakirjat. Rajasin haun ajalle 1980-1999.Löysin viisi kirjaa:McCaughrean, Geraldine: Yksisarviset tulkaa,Moodie, Fiona: Yksisarvinen ja meri,Laulajainen, Leena: Valkoinen kaupunki ja joulutähti,Juonen, Riikka: Pikkuenkelin silmäterä ja Pikkuenkelin lemmikit.Kenties joku näistä on kaipaamasi kirja? Linkki hakutulokseen
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita
Voimistelutossujen keksijästä ei löydy tarkkaa, historiallisesti dokumentoitua tietoa. Niiden kehitys liittyy voimistelun historiaan, eli sopivat jalkineet ovat muotoutuneet ajan myötä vastaamaan voimistelijoiden tarpeita. Näin ollen voidaan olettaa, että saksalaisella Friedrich Ludwig Jahnilla, jota pidetään nykyaikaisen voimistelun isänä, oli 1800 -luvun alkupuolella todennäköisesti oma osuutensa varhaisten voimisteluvarusteiden kehityksessä.Lähteet: Suomela, Klaus: Urheilun maailmanhistoria (1953)Kanerva, Juha ; Tikander, Vesa: Urheilulajien synty (2012)
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Vanhin myllyn pelilauta on löydetty egyptiläisen temppelin kattolaatoista. Arvioidaan, että se kaiverrettiin laattoihin noin 1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Lähteet:Kotilainen, Jukka. "Hakumenetelmien vertailua myllypelissä". Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022."Nine men's morris"
Kaivattu kirja lienee Christina Hägerströmin kirjoittama ja Hans Hägerströmin kuvittama Tirpukka löytää häntänsä (Kirjapaja, 1983). Suomennos on Eila Jaatisen.Kirjan takakannen teksti on seuraavanlainen:"Peikkotyttö Tirpukka nyt suuttuu kerrassaan: / ei hännästäni ole hyötyä ollenkaan. / Se näyttääkin vain hassulta ja aina tiellä on, / kamalan pitkä, typerä ja ihan kelvoton.""Saadakseen häntänsä tottelemaan Tirpukka kokeilee sekä hyviä neuvoja että ankaruutta. Mutta mikään ei auta. Eikä kukaan tunne hännän salaisuutta. Se täytyy Tirpukan itse löytää."Tirpukka löytää häntänsä | Kirjasampo
