Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 9 viittaa "tuberkuloosiin, varmasti todettuun". Alaluokka 9d tarkentaa, että kyseessä on ihossa esiintyvä tuberkuloosi (Tub. cutis). B II -sotapalvelukelpoisuusluokitus on tässä yhteydessä "Pienessä määrässä työkykyä ja aseen käyttöä haittaavin seurauksin parantuneet". B II -luokkaan määrättiin yleeensä tarkastettavat, jotka rakenteensa, ruumiinvoimansa ja terveydentilansa perusteella eivät soveltuneet apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta jotka olivat silti käyttökelpoisia joissakin puolustusvoimien töissä tai tehtävissä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla.Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Taistelusta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta lukematta on vaikea tietää kuinka paljon missäkin kirjassa on taistelun jälkimainingeista. Kannattaa hakea netistä myös hakusanoilla Highland clearances, joka liittyy taistelun jälkeisiin aikoihin. Se on laajempi aihe, joka ei liity pelkästään Cullodenin taisteluun. En listannut varsinaisesti jakobiiteihin keskittyviä kirjoja.Gabaldonin sarjan inspiroimana on julkaistu Shona Kinsellan Outlander and the Real Jacobites -kirja, josta on varmaan luontevaa aloittaa. Sir Walter Scottin romaani Waverley kertoo myös vuoden 1745 jakobiittikapinasta. Nämä löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta.Oulun yliopiston kirjastosta löytyy monenlaista englanninkielistä teosta Skotlannin historiasta, kannattaa...
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan...
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet
Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Hei,Kuvauksen mukaan tuo voi olla vanhan versio Jean Patoun Joy-parfyymista. Liitteenä kuva. Kyseisestä parfyymista löytyy netistä myös versio erilaisella kotelolla, jos se sopii muistikuviin paremmin.
Kävin läpi kirjastomme hyllystä löytyvän J.H. Erkon runovalikoiman Hopeahelmiä (Karisto, 1989) ja Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset 1: Runoelmia 1868-1885 ja Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906, joissa pitäisi olla melko kattavasti hänen runotuotantoaan, mutta en löytänyt runoa, joka alkaisi etsimälläsi säkeellä. Runossa "Yksin" teoksessa Kootut teokset 2 on lähinnä etsimääsi säettä vastaava säe: "Yksin astelen murhemielin, /Olen matkalla murtua." Kannattaa vielä selailla läpi Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset, mikäli jokin runoista vaikuttaisi tutulta, vaikka ei olisikaan ihan juuri tuossa muodossa mitä etsit:https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=juhana+heikki+erkko&subm…...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Tässä joitakin kirjaehdotuksia. Markku Hausila: Kaikki kauniit kukatRoy Jacobsen: IhmelapsetPetri Karra: Pakenevat unetKati Neuvonen: Päivä oli kirkas ja hiljainenJoonatan Tola: Hullut ihana linnut
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin...
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa...
En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
