| Etunimi Riitta ja Annikki |
1139 |
|
15.8.2011 |
|
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
|
| Yritin löytää reitin, jota kautta voisin lähettä hankintaehdotuksen. Ei löytynyt. Löytäisiköhän ehdotukseni perille tätä kautta? Ehdotan hankittavaksi… |
880 |
|
15.8.2011 |
|
Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla (http://www.lib.hel.fi/ ) on linkki ”Sähköinen asiointi”. Siitä klikkaamalla avautuu sivusto mm. kirjaston lomakkeisiin.
Kohdasta ”Hankintaehdotus” pääsee sähköiseen lomakkeeseen, jolla voi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Lomakkeen lopussa on kohta, josta valitaan kirjasto, jolle haluaa hakutoiveen esittää.
Mainitsemanne teos Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta, WSOY, 1994 kuuluu Kallion kirjaston varastokokoelmaan. Kokoelmaan kuuluvat kirjat ovat harvinaisia ja kokoelma halutaan pitää yhtenäisenä. Siksi kokoelmaan kuuluvia kirjoja voi lukea ainoastaan Kallion kirjaston tiloissa.
Murha Bulevardilla: 10 rikoskertomusta -kirjasta ei valitettavasti voi tehdä... |
| Onko mahdollista saada lisäaikaa lainatulle kirjalle ja jos on, niin kuinka paljon? Esimerkiksi koulukirjat, kurssit yleensä kestää yli kuukauden? |
1951 |
|
15.8.2011 |
|
Voit uusia lainaamasi kirjan kolme kertaa. Laina-aika on pääsääntöisesti neljä viikkoa (ellei aineiston kohdalla toisin mainita). Lainan uusimispäivänä saat siis aina neljä viikkoa lisäaikaa kirjallesi. Lainan uusiminen kuitenkin edellyttää sitä, että kirjasta ei ole varauksia. Jos kirjasta on varaus, ei uusiminen tällöin onnistu.
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
|
| No hei taas. Nyt tuli mieleen sellainen kysymys, kun ajelin tuolla Iin suoralla, että missähän on Suomen maanteiden pisin suora ja Onko ns. Iin suora… |
6856 |
|
15.8.2011 |
|
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
|
| Kenen laulu Vanha Piano? Entä mistä löytää nuotit ja sanat? |
908 |
|
15.8.2011 |
|
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
|
| Jos on jo aiemmin suoritettu FM-tutkinto ja tekee avoimessa yo:ssa Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnot, niin tuottaako se kirjastoasetuksen mukaisen… |
939 |
|
15.8.2011 |
|
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
|
| Ilmoitan huomioksi, että tarkistatte tilanteen kun yritin uusia lainojani tänään ,mutta teidän kyyti .fi sivun uusi laina linkki ei toimi .... joku yhteys… |
851 |
|
15.8.2011 |
|
Hei!
Kiitos ilmoituksestanne, ilmoitin ongelmasta eteenpäin ja se saadaan toivottavasti korjattua pian. Lainat voi uusia myös puhelimitse numeroista 020 615 5232 ja 020 615 6106.
|
| Sukunimi Saariniemi? |
535 |
|
12.8.2011 |
|
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
|
| Haluaisin tietää mikä on maailman finanssitalouden ja reaalitalouden ero. Miten voi olla olemassa kaksi taloutta? |
8380 |
|
12.8.2011 |
|
Finanssitalous tarkoittaa markkinoita, joilla ostetaan ja myydään rahoitusta, reaalitalous puolestaan todellisten tuotteiden ja kiinteiden investointien (kiinteistöt, työvälineet jne.) tuottamista ja kuluttamista. Alun perin finanssimarkkinoiden tarkoitus oli yksinkertaisesti mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen rahoittamalla sitä - esim. lainaamalla tietyillä ehdoilla yrittäjälle alkupääoma, jotta tuotanto on mahdollista käynnistää. Rahoitus on siis tuotannon välttämätön osa. Nykyään arvopaperikaupasta itsestään on muodostunut merkittävä talouden osa-alue, joka ei välttämättä enää ole yhteydessä konkreettiseen tuotantoon.
Lähteet:
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60
Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi (WSOYpro Oy,... |
| Caporetton taistelu 1917 Italian- Itävallan välillä käytiin 1. ms:ssa. Tänään paikan nimi Kobarid. Kuinka sinne pääsee lähdettäessä Udineasta (taxi, bussi...)?… |
1078 |
|
12.8.2011 |
|
Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/... |
| Mistä tulee sukunimi Askolin? |
1228 |
|
12.8.2011 |
|
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
|
| Mitkä elintarvikkeet ja kulutustavarat olivat ostokortilla vuosina 1942-1954. Milloin korttisäännöstely päättyi kunkin yksittäisen tuoteryhmän osalta?… |
541 |
|
11.8.2011 |
|
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
|
| Millainen mahtoi olla ns. Venäjän "Suomen armeijan" kapteeni-adjutantin univormu vv. 1820-30? En tarkoita Suomen armeijan kapteenin univormua, vaan todellakin… |
4037 |
|
11.8.2011 |
|
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja... |
| Löytyykö Max Engmanin kirjaa Pietarinsuomalaiset Tornion kirjastosta? Löytyykö netistä kokonaisesitys Tornion kirjaston hyllyluokituksesta, jonka perusteella… |
980 |
|
11.8.2011 |
|
Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa... |
| Asustelen Ruotsissa ja opiskelen Jyväskylän yliopistossa psykologian verkko-opintoja. Nyt ongelmaksi on muodostunut kirja, jota ei ole saatavilla täällä… |
830 |
|
11.8.2011 |
|
Useat kirjastot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden kaukolainoihin (ruotsiksi fjärrlån), joissa asiakkaan haluama kirja tai sen kopioita tilataan toisesta kirjastosta, joka saattaa sijaita jopa toisessa valtiossa. Kannattanee olla yhteydessä omaan lähikirjastoon Ruotsissa ja tiedustella tarkemmin, millaisia kaukolainakäytäntöjä siellä on.
|
| Kysyisin että miten aloitan opiskelut kirjaston virkailijaksi / kirjaston hoitajaksi`? jos perustana on vain peruskoulu onko jotain ammattikoulua helsinki /… |
707 |
|
11.8.2011 |
|
Slk-instituutti Pasilassa on yksi vaihtoehto:
http://www.businesscollege.fi/fi/aikuiskoulutus/67-informaatio-ja-kirja…
|
| Kuulin, että Turku/Raisio olevan käytössä mahdollisuus muuttaa vhs-tallenteita dvd-muotoon. Onko tällainen palvelu käytössä pääkaupungin kirjastoissa ja missä?… |
1076 |
|
11.8.2011 |
|
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
|
| Voiko tilata kirjoja nain internetin kautta ja jos voi niin miten? |
1013 |
|
10.8.2011 |
|
Kyllä voi. Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit tilata kirjoja ja muutakin kirjastojen aineistoa osoitteesta
http://www.helmet.fi/
Tarvitset Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun. Hae tietokannan kautta teos, jonka haluat varata ja napsauta linkkiä "varaa". Kirjoita ylempään ruutuun kirjastokorttisi numero ja alempaan tunnuslukusi. Valitse haluamasi noutokirjasto ja paina jatka. Varaus on nyt tehty ja saapuu valitsemaasi kirjastoon muutamassa päivässä, jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa. Jos kaikki kirjat ovat lainassa ja muitakin varauksia jo olemassa, varauksen saapuminen vie tietysti kauemmin. Varauksen saapumisesta noutokirjastoon ilmoitetaan kirje- tai sähköpostitse. Aikuisten aineiston varaaminen... |
| Laulunsanat muistat varmaan oman äidin pehmoiset kultaiset hiukset jne.. metrotytöt esittäneet |
2899 |
|
10.8.2011 |
|
Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset.
Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt.
Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta:
https://viola.linneanet.fi/
http://www.fono.fi/
|
| Mikä on ivan, sarkasmin ja ironian ero? Sanakirja sanoo, että sarkasmi on "purevaa ivaa" ja ironia on "epäsuoraa ivaa", mutta eihän sarkasmi ole koskaan … |
113262 |
|
10.8.2011 |
|
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja... |
