Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper...
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen...
Kankaiden pesulämpötila riippuu kankaisiin käytetyistä kuiduista.
Joitakin esim. puuvillaa ja pellavaa voi pestä hyvinkin 60 asteessa, toisia taas esim. silkki ja villa voi pestä vain 20-30 asteisessa vedessä. Joitakin kuituja ei suositella ollenkaan vesipestäviksi.
Myös kankaan kemiallinen viimeistely esim. lian hylkiminen tai palosuojaus, saattaa rajoitta pesua.
Pesumerkinnöistä löytyy tietoa:
http://docs.whirlpool.eu/_doc/501930101221FIN.pdf
https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/tekstiilimateriaalit/tekokuidut/o…
Jos kankaan materiaalista on epäselvyyttä, voisi lähin kankaiden erikoisliike varmaan auttaa tunnistamisessa.
Hei,
Kirjaston ostavat suuremman osan kirjoistaan eri kirjavälityksien kautta. Välittäjien kautta kirjastot saavat tiedon mitä kirjoja on julkaistu ja tekevät sen mukaan ostospäätöksiä.
Suuremmaat välittäjät ovat Kirjavälitys, BTJ ja Booky.
Helmet-kirjastojen ainoa espanjankielinen Georges Simenonin Maigret-sarjan teos, Maigret y el falso culpable, on Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, eikä kyseistä nidettä valitettavasti saa kotilainaan. Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulta ei löydy lainkaan lainattavia espanjankielisiä Maigret-kirjoja.
Kuopion Varastokirjastosta voitte tilata kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne seuraavat Georges Simenonin espanjaksi käännetyt Maigret-kirjat:
Novelas de Maigret. Tomo 2 (1962, sisältää teokset Monsieur Gallet, difunto; Mi amigo Maigret; La amiga de Madame Maigret; Maigret, Lognon y los "gangsters"; Maigret tiende un lazo; Un fracaso de Maigret; Crimen en Holanda; Pietr-le-Letton)
Maigret y los testigos recalcitrantes (1962)
Un...
Kyllä on.
Pääkirjaston musiikkiosasto sijaistsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa osoitteessa Linnankatu 2. Puhelinnumero asiakaspalveluun on 02 2620 658 ja aukioloajat samat kuin pääkirjaston: ma–pe 9–20, la 10–16 ja su 12–18. Tämän lisäksi myös muutamilla lähikirjastoilla on lainattavia cd-levyjä kokoelmissaan. Musiikkikokoelmia on ainakin Runosmäen, Ilpoisten, Nummen ja Pansion kirjastoissa sekä Kirjastoautoissa.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on teos:
The U.S. legal system. Vol. 1, Acquittal-Jurisdiction / edited by Timothy L. Hall
2004 : Salem Press. ISBN 1-58765-189-0.
https://finna.fi
s. 77 – 83 selostetaan Bail System –käytäntöä.
Oikeustraditio pohjautuu englantilaiseen lakiin. Sittemmin on muotoutunut amerikkalainen Bail System. Takuita on eri tyyppisiä.
”Individuals are expected to return for their subsequent court appearence to have the amonut of bail to returned to them.”
Käsittääkseni takuuta vastaan vapaaksi päästetyn on palattava hänelle määrättyyn oikeuden istuntoon saadakseen takuusumman takaisin. Takuu on siis nimenomaan siitä, että hän palaa oikeudenkäyntiin.
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Netistä löytyi tieto, että Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun uurnat siirrettiin Hietaniemen hautausmaalta Sallisen ateljeekodin pihapiiriin kesällä 2001.
Sallisen ateljeekoti, ”Krapula” sijaitsee Hyvinkäällä ja Tyko Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun hauta on Hyvinkäänkylässä ateljeetalon pihapiirissä. Siirto tapahtui 20001 Hietaniemen hautausmaalta Sallisen tyttären Tirsi Savolaisen (k. 2003) toivomuksesta. Haudalla olevan kiven on Sallisen maalauksesta Kilpajuoksu (1917) saadun hevosaiheen mukaan suunnitellut kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen.
Lisätietoja:
http://www.kultaomena.com/393?onsitemessage=saved
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Sallinen
Fleecen pesulämpötila on tosiaan korkeintaa 40 astetta.
Luteiden hävitys taas vaatisi 60 astetta ja / tai kuivausrummun lämpökäsittelyn päälle.
Esim. Polartec hienopesu 30°C, Ponte Torto Tecnopile ja Normal fleece maks. 40°C .
Kannattaisikin kokeilla luteiden hävittämistä pakkasessa.
Se tosin vie enemmän aikaa...
"Luteet kuolevat pakkasessa, mutta luteiden ja myös niiden munien hävitys pakastimessa vie aikaa. Luteiden ja munien hävittäminen -18 asteen pakkasessa kestää 4 vuorokautta.
Kun pakkanen laskee alle 20 asteeseen, luteet ja munat kuolevat kahdessa vuorokaudessa."
http://kyllaseolilutikka.blogspot.fi/2015/09/lutikoiden-lampotorjunta-p…
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Tähän kysymykseen vastattiin viimeksi 28.10.2016 15, mutta valitettavasti vastaus on sama: tätä Saukin sanoitusta ei ole julkaistu nuottina, vain äänitteenä.
Alkuperäinen teos, Marcello Marrocchin säveltämä ja Ruggero Cinin & Franco Migliaccin sanoittama "Gli occhi dell' amore" voisi tietysti jostain nuottikokoelmasta löytyä, mutta ainakaan lyhyellä etsimisellä tuollaista kokoelmaa ei suomalaisista kirjastoista tunnu löytyvän. Italiankieliset sanat netistä löytyvät, mutta ei suomenkielisiä.
Tästä YouTube-linkistä voi kyllä sanat kirjoittaa ylös, mutta nuoteiksi ne eivät muutu https://www.youtube.com/watch?v=8Zdmt_TuxtA
Heikki Poroila
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta...
Kyseessä on valkovenäläisen Ivan Meležin (Іван Паўлавіч Мележ) romaani "Людзі на балоце" vuodelta 1962, jonka Leo Holm on suomentanut nimellä "Kaikki ei vielä ole lopussa". Se on ilmestynyt Neuvostoliitossa vuosina 1965 ja 1973. En löytänyt tietoa siitä, että kirjaa olisi käännetty englanniksi, mutta karkea käännös alkukielisestä nimestä olisi suunnilleen "People on the marsh". Romaani on ensimmäinen osa trilogiasta «Палеская хроніка» (Polesie Chronicles). Lisätietoja löytyy englanninkieliseltä Wikipedian sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Melezh.
Heikki Poroila
PS Lupaan luetteloida tuon kirjan nykyistä paremmin, nykyiset vähäiset tiedot eivät tosiaankaan paljon kerro.
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen...
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jonka tiloissa ja jonka pelivalikoimalla haluaa pelata. Jos asut HelMet-kirjastojen alueella, löydät kaikkien kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot osoitteesta www.helmet.fi kohdasta "Kirjastot". Kirjastot on siinä lueteltu kaupungeittain aakkosjärjestyksessä. Klikkaa haluamasi kirjaston nimeä ja löydät sieltä yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite).
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
