Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Kyllähän Kouvolan pääkirjastosta löytyy useampia Alexandra Marininan dekkarikäännöksiä:
Murhaaja vastoin tahtoaan / Alexandra Marinina
Kuolema ja vähän rakkautta / Alexandra Marinina
Kaikesta täytyy maksaa / Alexandra Marinina
Kaksoiselämää / Alexandra Marinina
Seitsemäs uhri / Alexandra Marinina
Kuoleman käsikirjoitus / Alexandra Marinina
Varastettu uni / Alexandra Marinina
Otava on julkaissut Marininaa, joten ehkä yhteydenotto kustantajaan kannattaisi. Marinina on julkaissut kuitenkin venäjäksi 25 teosta.
Maistraatin sivuilta tai nimilaista en valitettavasti suoraa vastausta tähän löytänyt. Vanhemman ja lapsen yhteisen nimimuutoksen kohdalla puhuttiin vain alaikäisestä lapsesta. Siinä mainittiin myös, että yli 12-vuotiaan lapsen sukunimeä ei voi vaihtaa ilman hänen suostumustaan. Kahden aikuisen nimimuutoksessa esimerkkeinä olivat vain avioliittoon tai avioeroon liittyvät nimenvaihdot. Oletan tämän perusteella, että täysi-ikäisen täytyy tehdä oma lomake vanhaan/esivanhempien sukunimeen vaihdettaessa, vaikka vaihto tehtäisiin samaan aikaan vanhemman kanssa.
Kehotan vielä kysymään asiaa suoraan maistraatista. Alla Turun yksikön yhteystiedot:
https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lounais-Suomi/Lounais-Suomen-...
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
"Vaari Oskar Kuivanen, tehtaantyömies (14.5.1864 Eräjärvellä-5.6.1938 Tampereella) ja mummo Maria Vilhelmiina o.s. Laitinen (20.2.1865 Lempäälässä-5.10.1945 Tampereella) olivat Maunon isän vanhemmat."
Aki Hietala, Mauno Kuusisto : kauniiden laulujen laulaja
Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016).
"Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.
Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta."
Helmet -- Maailman paras...
Lapin maakuntaliiton Evakkotaival-kirjoituskilpailuun saapunutta aineistoa säilytetään edelleen entisen Lapin maakuntakirjaston eli nykyisen Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla. Aineisto on tutkittavissa Lappi-osastolla.
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Lappi-ja-saamelaiset
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä...
Heikki Hilanderin syntymävuotta ei näytä olevan julkisesti saatavana, mutta sitä voinee kysyä hänen kotisivujensa yhteydessä olevien yhteystietojen kautta. Myöskään Olli Mononen (oikeasti Olavi Antero Mononen) ei näytä antaneen tarkempia henkilötietojaan julkisuuteen. Häneen voisi yrittää saada yhteyden Ylen Tampereen toimituksen kautta (TV2) postiosoitteella Pikku Kakkonen, PL 196, 33101 Tampere.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelu ei voi välittää sellaisia henkilökohtaisia tietoja, joita ei ole julkisesti saatavana. Kirjastoilla ei ole myöskään mitään erivapauksia penkoa tällaisia tietoja esiin, vaan vastauksia etsittäessä käytetään hyväksi samoja julkisia lähteitä, joita muutkin voivat käyttää. Jos on itse tehnyt nettihakuja löytämättä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
