Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
On vaikea sanoa, mitä on tapahtunut, jos ei oikeita painikkeita tule näkyviin. Ohjeissa kehotetaan painamaan Kuuntele -nappulaa, kuten kirjoititte, https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions. Jos tilanne toistuu, voisitte ehkä käydä kirjastossa paikan päällä kysymässä neuvoa, https://hausjarvi.fi/palvelut/vapaa-aika-kulttuuri/kirjasto/paakirjasto/ tai lähettää kuvan näytöstä, jonka saatte, kun kuuntele -nappula puuttuu. Myös Ellibisistä voi kysyä, https://www.ellibslibrary.com/collection.
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Vanhoja Helsingin Sanomia on luettavissa kirjastoissa HS Aikakone -palvelussa ja Ilta-Sanomia mikrofilmeinä Pasilan kirjastossa. Myös Helsingin Sanomat on mikrofilmattu.
Pasilan kirjastossa on käytössä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja pdf- ja jpeg-muodossa muistitikulle. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Laitteessa ei ole internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata Varaamosta. Sähköpostitse artikkeleja ei lähetetä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
Viherlaakson kirjastossa on myös käytössä HS Aikakone –palvelu.
Kumpikin kappale on taidemusiikkisävellyksen viihdesovitus: toinen perustuu Claude Debussyn pianokappaleeseen ja toinen on sovitus Joaquín Rodrigon kitarakonserton hitaasta osasta.
Aloitan helpommasta tapauksesta. Rodrigon kitarakonserton "Concierto de Aranjuez" eli "Aranjuez-konserton" Adagio-osasta tehty laulu löytyy nimellä "Näkemiin" "Suuren toivelaulukirjan" osasta 22 sivuilta 80-81. Laulusta käytetään myös nimeä "Aranjuez mon amour". Laulu alkaa: "Mon amour, tämän laulun sulle omistan". Tämän suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Saukki eli Sauvo Puhtila ja L. Savinainen, joka on myös salanimi. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan kysymyksessä on Aarno Ranisen salanimi, mutta Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä -...
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…;
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Celia-keskuksen kautta voi saada käyttönsä äänikirjoja, jos tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden tai vamman takia. Celian sivuilla kerrotaan, että "Celian palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä käyttäjäksi kaupunginkirjastossa. Myös koulujen erityisopettajat ja korkeakoulukoulukirjastot rekisteröivät oppilaita ja opiskelijoita palveluiden käyttäjäksi."
Lisää tietoa Celian sivuilta:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/kayttosaannot/
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Celiaan ja kysyä heiltä tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne...
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi hakea listoja eri kielille käännetyistä suomalaisista kauno- ja tietokirjoista. Hakuja voi muokata eri rajoittimilla.
Alla olevassa linkissä on lista tähän mennessä (2/20) suomesta italiaksi käännetyistä aikuisten kaunokirjallisista teoksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Sofi Oksasen Koirapuiston (2019) käännösoikeudet on myyty toistaiseksi jo 20:lle kielelle. Teos tullaan kääntämään ruotsiksi, sekä usealle muulle kielelle.
(Päivitetty 1.3.2023) Teos on käännetty maaliskuuhun 2023 mennessä 18:lle kielelle, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN ja oikeuksia on lisäksi myyty 8:lle kielelle.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämältä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löydät listan käännöksistä ja käännösoikeuksista.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Valitettavasti kirjastosta ei pysty e-kirjoja lainaamaan ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Vapaata e-kirjamateriaalia löytyy kyllä myös jonkin verran, esimerkiksi tätä kautta löydät niitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=asc&f%5B0%5D=language%3Afi. Mutta kirjaston kirjojen lainaamiseen tarvitset kortin.
