1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone...
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Fantasian määritelmää on kysytty kirjastonhoitajilta aikaisemminkin, näin käsitettä on avattu aiemmassa vastauksessa:
"Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä 'fantasia' tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla 'fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa'. Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia 'taikakykyjä', liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti. Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan...
Hei, onpa ikävää kun kun sait muistutuksen myöhässä. Meille on tärkeää saada tietää kirjastojärjestelmämme teknisistä ongelmista. Laitathan vielä palautetta osoitteeseen https://helmet.fi/fi-FI/helmetpalaute(92767)
Kielitoimisto ohjeistaa asiasta seuraavasti: "Rajakohtaa osoittavat luvut voi lukea taivuttamatta tai taivuttaen. Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva."
Siis näin: Osallistujia on 2 500–3 000. (Luetaan kahdestatuhannestaviidestäsadasta kolmeentuhanteenviiteensataan tai kaksituhattaviisisataa kolmetuhattaviisisataa tai kaksituhattaviisisataa viiva kolmetuhattaviisisataa.
https://www.kielikello.fi/-/ajatusviiva-
Voisiko kyseessä olla Kengurumeiningin kappale Faaraoiden maa yhtyeen Pom-pom-pomppimaan -levyltä (1999)? Levyä löytyy Helmet-kirjastoista. Myös Youtubesta voi kuunnella kappaleen: https://youtu.be/ZWwCnR3IOXE.
Paras taho tähän lienee vastaamaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka tekee yrityskyselyitä. Yhteystiedot https://ek.fi/yhteystiedot/#/c&paged=1
Yrittäjät.fi tekee jäsenilleen Pk-yritysbarometrin. Yrittäjät.fi edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometr…
Hyvä lähde esitelmän tekoa varten voisi olla Marko Gustafssonin kirja Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009). Siinä on parinkymmenen sivun artikkeli Orvokki Autiosta. Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1924040
Orvokki Autiosta on kysytty aiemminkin. Tässä linkit vastauksiin, joista löydät lisää kirjalähteitä ja viitteitä lehtiartikkeleista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-yhdeksannella-luokalla-ja-minun?from=term/251573&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-tietoa-orvokki-autiosta-erityises…
Vastauksissa mainittuja aikakauslehtiä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Tuntomerkkien perusteella elokuva voisi olla vuonna 1947 valmistunut Kummitus ja rouva Muir (The Ghost and Mrs. Muir). Elokuvan päähenkilö, nuori leskinainen vuokraa rannikolta mökin. Tutuksi tulee pian myös talossa majaa pitävä kummitus.
https://www.imdb.com/title/tt0039420/?ref_=tt_urv
https://areena.yle.fi/1-2283486
Vaskin verkkokirjaston merkinnät kertovat esimerkiksi kokoelmaan kuuluvien teosten saatavuustiedot. Kun valitset verkkokirjastosta jonkin teoksen, näet sivun alaosassa sen saatavuustiedot (esimerkiksi F. M. Dostojevskin teos Rikos ja rangaistus).
Saatavuustietojen vasemmassa sarakkeessa näkyvät ne Vaski-kirjastot, joissa on kyseistä teosta. Klikkaamalla kunnan nimeä saat näkyviin tarkemmat tiedot. Esimerkiksi Turun kohdalla Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teosta on tällä hetkellä Turun pääkirjastossa, Kirjallisuus-osastolla.
Saatavuustietojen keskimmäinen sarake kertoo, onko teosta saatavissa kyseisestä Vaski-kirjastosta. Mikäli teosta ei ole saatavissa, näet myös lähimmän eräpäivän.
Saatavuustietojen oikeassa sarakkeessa näkyy...
Helsingin keskustakirjasto Oodissa on suurkuvatulostin, jolla voi tulostaa julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. Tulostin varataan Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Alla lisää tietoa:
https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq?date=2019-07-05
Espoon Sellon kirjastossa on julistetulostin, jolla voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Alla lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
Anneli Saariston esittämään ”Viimeinen känni” -tangoon ei löydy suomenkielistä nuottia. Tangon on säveltänyt Aníbal Troilo ja suomenkielisen sanoituksen ovat tehneet Harri Saksala ja S. Sovijärvi. Se alkaa: “On sielun murhe mulla salainen”. Tangon alkuperäisellä nimellä ”La última curda” löytyy Finna-hakupalvelusta vain nuotti "Buenos Aires tangos", jossa on tästä tangosta sovitus yhtyeelle, johon kuuluu piano, kaksi viulua, basso/bassokitara ja kaksi bandoneonia. Finna-hakupalvelu on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen hakupalvelu.
Verkosta löytyy useita erilaisia nuotinnoksia. Voit hakea esim. näin:
”ultima curda” (score OR ”sheet music” OR pdf)
Tässä pari esimerkkiä nuotinnoksista:
https://musescore.com/pianotango/...
Sinut voidaan haudata joko nykyisen asuinpaikkakuntasi hautapaikalle tai jonkun toisen kunnan hautausmaalle. Suomessa on oikeus tulla haudatuksi oman kotipaikkakunnan hautausmaalle uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Helsingistä uuden arkkupaikan saavat vain kuollessaan Helsingissä kirjoilla olleet.
Aiheesta lisää: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
