Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Läntisellä pallonpuoliskolla tarkoitetaan Greenwichin meridiaanista länteen sijaitsevaa maapallon puoliskoa. Koko Amerikan manner sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla, kuten myös osia Afrikasta, Etelämantereesta, Euroopasta ja Oseaniasta. Näyttää siltä, että ainut Aasiaan kuuluva paikka läntisellä pallonpuoliskolla on Venäjän koillisnurkassa sijaitseva Tšukotkan autonominen piirikunta.
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vuonna 1942 kuolleen venäläisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Vera Fignerin teoksia ei ilmeisesti ole suomennettu koskaan. Hakemasi teos on todennäköisesti venäjäksi Запечатленный труд, joka suomeksi käännettynä voisi olla ”muistiin painunut/suljettu työ”. Kirjastojen maailmanlaajuisessa WorldCat-palvelussa ei löytynyt yhtään suomenkielistä Vera Fignerin teosta. https://www.worldcat.org/
Suomen kirjastoista löytyy muutamia Vega Fignerin teoksia venäjäksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voi hakea niitä osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Jos haluat tilata jonkun näistä teoksista luettavaksi, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia.
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
Sederholmin talosta on pieni artikkeli kirjassa Tiikerinmetsäjän koti ja muita tarinoita (Liisa Lauerma, 2000). Tuon ajan porvariston elämää kuvataan mm. seuraavissa kirjoissa:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809 (2016)
Parland-von Essen, Jessica: Ammatti, avioliitto ja arvostus: helsinkiläinen eliitti 1740-1820 (2010)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 : asuminen ja elämänmuoto (2013)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 : sivistyksen verkostot (2018)
Kielitomiston sanakirjan mukaan 'sukupolvì' ja 'ikäpolvi' tarkoittavat samaa asiaa, mutta sanaa 'sukupolvi' käytetään myös kuvaannollisesti. Esimerkiksi: ensimmäisen sukupolven tietokoneet.
Ester Perheentupa oli Pellervo-lehden avustajana 12 vuotta ja ehti tänä aikana antaa lehdessä uskomattoman paljon erilaisia ohjeita ja malleja - tämä kerrotaan kirjassa "Elina Piri: Pellervon kankureille (1999)". Tässä kirjassa esitellään muutamia Perheentuvan Pellervo-lehdessä olleista malleista, mutta ryijymalleja ei kirjassa ole. Eli jos ei ole tiedossa, minkä vuoden lehdessä malli on alunperin ollut, niin periaatteessa pitäisi selata useita Pellervo-lehtiä tuolta ajalta ja toivoa, että malli ja sen nimi löytyisi.
Asiaa voisi selvitellä myös Facebookin kautta liittymällä ryhmään "Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili" https://www.facebook.com/groups/169175193447696 . Ryhmään voi laittaa kuvia ryijyistä ja pyytää tunnistusapua.
...
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra...
Koska rippikoulu on evankelis-luterilainen ja siten Suomen valtauskonnon mukainen, emme tapaa puhua tässä yhteydessä manipulaatiosta vaan kirkon opetuksesta.
Uskonnon opettamiseen kuuluu olennaisena osana vähintään jonkinlainen kevytmanipulaatio tai opettelu.
Näin on ollut alkukirkosta lähtien.
Apua uskontojen uhreille:
https://yle.fi/uutiset/3-10809923
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Runo on varmaankin Eeva-Liisa Mannerin Virtahevonen. Siinä sanotaan ¨Minuun mahtuu, Söin paljon, Maailman söin¨. Runo löytyy kokoelmasta Tämä matka vuodelta 1956.
Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Voisitko etsiä mieleistäsi aineistoa itse Helmetin aimeistoluettelosta vaikka asiasanoilla 'kuluttajakäyttäytyminen' ja 'consumer behavior'?
www.helmet.fi
Laulu rakkaudelle - Secret song Suomi -ohjelman ensimmäisessä ohjelmassa 25.12.2020 Irina Björklund lauloi Jorma Uotiselle kappaleen Balladi elokuvasta Klaani. Hän lauloi sen ranskaksi. Ranskankielinen käännös oli myös Irina Björklundin ja nimeltään La ballade du film le Clan.
https://www.epressi.com/tiedotteet/musiikki-ja-viihde/luvassa-uskomatto…
Kappale on Mika Kaurismäen elokuvasta Klaani - tarina Sammakoitten suvusta. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen. Elokuvassa sen lauloi Päivi Portaankorva, mutta sen on esittänyt ja levyttänyt moni muukin.
Cd-levyllä Films : Musiikkia Mika Kaurismäen ohjaamiin elokuviin (Anssi Tikanmäki) sillä on englanninkielinen nimi (Ballad of the Clan),...
