Sanonta on ikivanha ja ilmeisesti jo roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero on käyttänyt sitä muodossa "Ut imago est animi voltus sic indices oculi" ennen ajanlaskumme alkua:
https://www.phrases.org.uk/bulletin_board/31/messages/1165.html
Vahingollisen gammapurkausken osuminen maapallolle aivan yllättäin on hyvin epätodennäköistä. "The good news is that Earth being blasted by a GRB is a pretty unlikely event. That's because these bursts occur so far away that the chances of being harmed by one are quite small. Still, they are fascinating events that grab the attention of astronomers whenever they occur. " https://www.thoughtco.com/gamma-ray-burst-destroy-life-earth-3072521
Purkaukset kyllä tulevat yllättäin, mutta ne saapuvat niin kaukaa, etteivät enää ole kovin vahingollisia maapallolle. Ilmakehä suojaa meitä jonkin verran.
Lähilinnunradan tähtiä olemme tutkineet jo niin kauan, ettei aivan äkillinen yllätys varmaankaan osu kohdalla. Toki yllätyksiä voi aika...
Alan perustajana pidetään skotlantilaista Walter Scottia.
Alexandre Dumas on ranskassa kirjallisuuslajin perustaja (Kolme muskettisoturia, jne).
Henryk Sieniewicz on kolmas tärkeä lajin edustaja, hän sai myös Nobelin palkinnon. Hänen kirjansa sijoittuvat Puolan historiaan, paitsi tunnetuin niistä, eli Quo Vadis, joka tapahtuu antiikin Roomassa.
Suomessa historiallisen romaani aloittajia oli esimerkiksi Topelius. Myös Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla luetaan historialliseksi romaaniksi. Uudempia historiallisen romaanin kirjoittajia ovat esimerkiksi Mika Waltari, Kaari Utrio ja Raija Oranen.
Ulkomaisia historiallisen romaanin nykytekijöitä on esimerkiksi Ken Follett tai Conn Iggulden. Historiallisen romaanin kenttä on valtavan laaja...
Terveyskirjastossa kerrotaan, että:"Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä." https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00133
Artikkelissa kerrotaan myös tarkemmin erilaisista tilanteista, joissa eri jälkiehkäisyvalmisteita voidaan käyttää.
Ehkäisynetti neuvoo: "Hormonaalinen jälkiehkäisytabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa, suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä nopeammin se aloitetaan. Jälkiehkäisytabletti saattaa aiheuttaa alavatsakipua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia sekä...
Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisytabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy
Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin...
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa olevat aihetta käsittelevät tietokirjat. Osa kirjoista oli julkaistu 1970-luvulla ja 1980-luvulla, mutta yhdessäkään ei ollut henkilönä Elisabethia tai Elisaa. Parissa käsiteltiin kehitysvammaisen pojan elämää ja yksi kirja kertoi Melissa nimisestä tytöstä.
Emme siis valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuoden 1954 Hanhiemon satuaarre -kirjaa on Helmet-kirjastoissa vain yksi, joka on juuri nyt lainassa. Joten valitettavasti emme pysty sadun kulkua tarkistamaan. Voit halutessasi varata kirjan ja tarkistaa asian. Tässä linkki kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shanhiemon%20satuaarre__Ori…
Yliopiston verkkoapteekki kertoo jopa kolmesta eri valmisteesta: "Apteekista on saatavilla ilman reseptiä kolmea jälkiehkäisyvalmistetta, ellaOne®, Norlevo® ja Levodonna®." https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/Jaelkiehkaeisy
Lyhyt selostus lääkkeistä löyti samalta sivustolta: "Ensisijaisesti suosittelemme ellaOne® -valmistetta sen paremman tehon vuoksi, mutta imetyksen aikana Norlevo® tai Levodonna® on suositeltavin vaihtoehto. ellaOne®:n riskejä imeväiseen ei toistaiseksi tunneta, joten imetyksessä suositellaan pidettävän viikon tauko. Norlevo®:n ja Levodonna®:n kohdalla imetetään ennen lääkkeen ottamista ja seuraavan kerran aikaisintaan 8 tunnin kuluttua."
Tarkempaa tietoa siitä, mikä sopisi juuri...
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen Realismi-artikkeli listaa eri maiden tunnetuimpia realismin edustajia:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Kirjasampo-sivustolta löytyy pidempi lista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36fd3d2f-63dc-4d73-9619-d…
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com...
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö.
Hei,
seuraavat teokset voisivat ainakin mahdollisesti sopia, niitä voi aikuinen lukea yhdessä lapsen kanssa ja pohtia seksuaalikasvatuksen ympärille kietoutuvia asioita:
- Korteniemi-Poikela, Erja (2015): Seksuaalisuuden portaat (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
- Lajunen, Kaija (2015): Tunne- ja turvataitoja lapsille - tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali (löytyy Lahden alueen kirjastoista)
- Suomela, Anu (1999): Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
Etelämantereen lähivesien ahtojääalueet ovat Lapintiiran talvehtimisalueita. Lapintiiran pesimäalueet puolestaan sijaitsevat pääosin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja joissain tapauksissa 800 kilometrin päässä pohjoisnavasta.
Lähde: Chandler, David: Linnut - maailman mielenkiintoisimmat linnut. 2010
Kyseessä lienee Roald Dahlin novelli Edward voittaja (alk. Edward the Conqueror). Siinä Louisa-niminen päähenkilö ottaa hoiviinsa kulkukissan, joka osoittaa niin suurta mielenkiintoa hänen pianonsoittoonsa, että Louisa alkaa uskoa sen olevan uudestisyntynyt säveltäjä Franz Liszt. Louisan aviomies Edward ei ole teoriasta kovin vakuuttunut.
Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Rakkaani, kyyhkyläiseni. Siitä on otettu useita painoksia, viimeisin vuonna 2012.
Suosittelemme lukemaan seuraavaa Helmet-kirjastosta saatavaa, aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Varmastikin sen avulla saatte asiasta nopeiten ja kattavimmin tiedon. Kirjat voi varata netissä tai kirjastossa. Ota yhteyttä tarvittaessa kirjastoon.
- Kuninkaantie : tien kulku ja vaiheet Espoossa = Kungsvägen : vägens sträckning och öden i Esbo / [Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto], 1987. ISBN 9519997148
- Kuninkaantie Espoossa, 2002 / ISBN 9518574308
- Kuninkaantie Länsi-Uudellamaalla , 1991 / ISBN 9519207287
- Matkamme Vantaan historiassa, 2010 / ISBN 9789524433419
Yllä olevien teosten tarkemmat tiedot sekä lisää suosituksia löytyy seuraavan linkin kautta...
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin....
Helmet-kirjastojen lainaushistoriaan alkavat kertyä vasta ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen kun aloitit lainaushistorian tallentamisen. Lisää tietoa Helmetin ohjeista:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Tässä joitakin vinkkejä.
Maylis de Kerangalin Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on sydämensiirron ympärille rakentuva romaani. Jodi Picoultin Sisareni puolesta pohtii sisarusten välisen elinsiirron eettistä puolta. Kazuo Ishiguron Ole luonani aina käsittelee aihetta dystopian ja tieteiskirjallisuuden keinoja hyödyntäen. John Irvingin Neljäs käsi on puolestaan absurdi ja satiirinen tarina toimittajasta, jolle tehdään kädensiirto.
Jännityskirjoista löytyvät esimerkiksi Peter Jamesin Kuolema ei käy kauppaa, Ken McCluren Luovuttaja ja Leighton Gagen Haudatut muukalaiset.
Tietokirjojen puolelta löytyy Mikko Huhtamiehen vuonna 1997 ilmestynyt Suomen elinsiirtojen historia sekä vuonna 2020 julkaistu haastattelukirja Uusi maksa, uusi...
